suvaitsematon

Finnish

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈsuʋɑi̯tsemɑton/, [ˈs̠uʋɑi̯t̪ˌs̠e̞mɑt̪o̞n]
  • Rhymes: -emɑton
  • Syllabification(key): su‧vait‧se‧ma‧ton

Adjective

suvaitsematon (comparative suvaitsemattomampi, superlative suvaitsemattomin)

  1. intolerant

Declension
Inflection of suvaitsematon (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative suvaitsematon suvaitsemattomat
genitive suvaitsemattoman suvaitsemattomien
partitive suvaitsematonta suvaitsemattomia
illative suvaitsemattomaan suvaitsemattomiin
singular plural
nominative suvaitsematon suvaitsemattomat
accusative nom. suvaitsematon suvaitsemattomat
gen. suvaitsemattoman
genitive suvaitsemattoman suvaitsemattomien
suvaitsematontenrare
partitive suvaitsematonta suvaitsemattomia
inessive suvaitsemattomassa suvaitsemattomissa
elative suvaitsemattomasta suvaitsemattomista
illative suvaitsemattomaan suvaitsemattomiin
adessive suvaitsemattomalla suvaitsemattomilla
ablative suvaitsemattomalta suvaitsemattomilta
allative suvaitsemattomalle suvaitsemattomille
essive suvaitsemattomana suvaitsemattomina
translative suvaitsemattomaksi suvaitsemattomiksi
instructive — suvaitsemattomin
abessive suvaitsemattomatta suvaitsemattomitta
comitative — suvaitsemattomine
Possessive forms of suvaitsematon (type onneton)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative suvaitsemattomani suvaitsemattomani
accusative nom. suvaitsemattomani suvaitsemattomani
gen. suvaitsemattomani
genitive suvaitsemattomani suvaitsemattomieni
suvaitsematontenirare
partitive suvaitsematontani suvaitsemattomiani
inessive suvaitsemattomassani suvaitsemattomissani
elative suvaitsemattomastani suvaitsemattomistani
illative suvaitsemattomaani suvaitsemattomiini
adessive suvaitsemattomallani suvaitsemattomillani
ablative suvaitsemattomaltani suvaitsemattomiltani
allative suvaitsemattomalleni suvaitsemattomilleni
essive suvaitsemattomanani suvaitsemattominani
translative suvaitsemattomakseni suvaitsemattomikseni
instructive — —
abessive suvaitsemattomattani suvaitsemattomittani
comitative — suvaitsemattomineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative suvaitsemattomasi suvaitsemattomasi
accusative nom. suvaitsemattomasi suvaitsemattomasi
gen. suvaitsemattomasi
genitive suvaitsemattomasi suvaitsemattomiesi
suvaitsematontesirare
partitive suvaitsematontasi suvaitsemattomiasi
inessive suvaitsemattomassasi suvaitsemattomissasi
elative suvaitsemattomastasi suvaitsemattomistasi
illative suvaitsemattomaasi suvaitsemattomiisi
adessive suvaitsemattomallasi suvaitsemattomillasi
ablative suvaitsemattomaltasi suvaitsemattomiltasi
allative suvaitsemattomallesi suvaitsemattomillesi
essive suvaitsemattomanasi suvaitsemattominasi
translative suvaitsemattomaksesi suvaitsemattomiksesi
instructive — —
abessive suvaitsemattomattasi suvaitsemattomittasi
comitative — suvaitsemattominesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative suvaitsemattomamme suvaitsemattomamme
accusative nom. suvaitsemattomamme suvaitsemattomamme
gen. suvaitsemattomamme
genitive suvaitsemattomamme suvaitsemattomiemme
suvaitsematontemmerare
partitive suvaitsematontamme suvaitsemattomiamme
inessive suvaitsemattomassamme suvaitsemattomissamme
elative suvaitsemattomastamme suvaitsemattomistamme
illative suvaitsemattomaamme suvaitsemattomiimme
adessive suvaitsemattomallamme suvaitsemattomillamme
ablative suvaitsemattomaltamme suvaitsemattomiltamme
allative suvaitsemattomallemme suvaitsemattomillemme
essive suvaitsemattomanamme suvaitsemattominamme
translative suvaitsemattomaksemme suvaitsemattomiksemme
instructive — —
abessive suvaitsemattomattamme suvaitsemattomittamme
comitative — suvaitsemattominemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative suvaitsemattomanne suvaitsemattomanne
accusative nom. suvaitsemattomanne suvaitsemattomanne
gen. suvaitsemattomanne
genitive suvaitsemattomanne suvaitsemattomienne
suvaitsematontennerare
partitive suvaitsematontanne suvaitsemattomianne
inessive suvaitsemattomassanne suvaitsemattomissanne
elative suvaitsemattomastanne suvaitsemattomistanne
illative suvaitsemattomaanne suvaitsemattomiinne
adessive suvaitsemattomallanne suvaitsemattomillanne
ablative suvaitsemattomaltanne suvaitsemattomiltanne
allative suvaitsemattomallenne suvaitsemattomillenne
essive suvaitsemattomananne suvaitsemattominanne
translative suvaitsemattomaksenne suvaitsemattomiksenne
instructive — —
abessive suvaitsemattomattanne suvaitsemattomittanne
comitative — suvaitsemattominenne
third-person possessor
singular plural
nominative suvaitsemattomansa suvaitsemattomansa
accusative nom. suvaitsemattomansa suvaitsemattomansa
gen. suvaitsemattomansa
genitive suvaitsemattomansa suvaitsemattomiensa
suvaitsematontensarare
partitive suvaitsematontaan
suvaitsematontansa		 suvaitsemattomiaan
suvaitsemattomiansa
inessive suvaitsemattomassaan
suvaitsemattomassansa		 suvaitsemattomissaan
suvaitsemattomissansa
elative suvaitsemattomastaan
suvaitsemattomastansa		 suvaitsemattomistaan
suvaitsemattomistansa
illative suvaitsemattomaansa suvaitsemattomiinsa
adessive suvaitsemattomallaan
suvaitsemattomallansa		 suvaitsemattomillaan
suvaitsemattomillansa
ablative suvaitsemattomaltaan
suvaitsemattomaltansa		 suvaitsemattomiltaan
suvaitsemattomiltansa
allative suvaitsemattomalleen
suvaitsemattomallensa		 suvaitsemattomilleen
suvaitsemattomillensa
essive suvaitsemattomanaan
suvaitsemattomanansa		 suvaitsemattominaan
suvaitsemattominansa
translative suvaitsemattomakseen
suvaitsemattomaksensa		 suvaitsemattomikseen
suvaitsemattomiksensa
instructive — —
abessive suvaitsemattomattaan
suvaitsemattomattansa		 suvaitsemattomittaan
suvaitsemattomittansa
comitative — suvaitsemattomineen
suvaitsemattominensa

Derived terms

Participle

suvaitsematon

  1. negative participle of suvaita
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.