syksy

See also: syksy-

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *süksü, from Proto-Finno-Ugric *sükśe. Cognates include Estonian sügis, Karelian šygyžy, Northern Sami čakča, Erzya сёксь (śokś), Hungarian ősz.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈsyksy/, [ˈs̠yks̠y]
  • Rhymes: -yksy
  • Syllabification(key): syk‧sy

Noun
season
Previous: kesä
Next: talvi

syksy

  1. autumn, fall (season of the year)

Declension
Inflection of syksy (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative syksy syksyt
genitive syksyn syksyjen
partitive syksyä syksyjä
illative syksyyn syksyihin
singular plural
nominative syksy syksyt
accusative nom. syksy syksyt
gen. syksyn
genitive syksyn syksyjen
partitive syksyä syksyjä
inessive syksyssä syksyissä
elative syksystä syksyistä
illative syksyyn syksyihin
adessive syksyllä syksyillä
ablative syksyltä syksyiltä
allative syksylle syksyille
essive syksynä syksyinä
translative syksyksi syksyiksi
instructive — syksyin
abessive syksyttä syksyittä
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of syksy (type valo)
first-person singular possessor
singular plural
nominative syksyni syksyni
accusative nom. syksyni syksyni
gen. syksyni
genitive syksyni syksyjeni
partitive syksyäni syksyjäni
inessive syksyssäni syksyissäni
elative syksystäni syksyistäni
illative syksyyni syksyihini
adessive syksylläni syksyilläni
ablative syksyltäni syksyiltäni
allative syksylleni syksyilleni
essive syksynäni syksyinäni
translative syksykseni syksyikseni
instructive — —
abessive syksyttäni syksyittäni
comitative — syksyineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative syksysi syksysi
accusative nom. syksysi syksysi
gen. syksysi
genitive syksysi syksyjesi
partitive syksyäsi syksyjäsi
inessive syksyssäsi syksyissäsi
elative syksystäsi syksyistäsi
illative syksyysi syksyihisi
adessive syksylläsi syksyilläsi
ablative syksyltäsi syksyiltäsi
allative syksyllesi syksyillesi
essive syksynäsi syksyinäsi
translative syksyksesi syksyiksesi
instructive — —
abessive syksyttäsi syksyittäsi
comitative — syksyinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative syksymme syksymme
accusative nom. syksymme syksymme
gen. syksymme
genitive syksymme syksyjemme
partitive syksyämme syksyjämme
inessive syksyssämme syksyissämme
elative syksystämme syksyistämme
illative syksyymme syksyihimme
adessive syksyllämme syksyillämme
ablative syksyltämme syksyiltämme
allative syksyllemme syksyillemme
essive syksynämme syksyinämme
translative syksyksemme syksyiksemme
instructive — —
abessive syksyttämme syksyittämme
comitative — syksyinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative syksynne syksynne
accusative nom. syksynne syksynne
gen. syksynne
genitive syksynne syksyjenne
partitive syksyänne syksyjänne
inessive syksyssänne syksyissänne
elative syksystänne syksyistänne
illative syksyynne syksyihinne
adessive syksyllänne syksyillänne
ablative syksyltänne syksyiltänne
allative syksyllenne syksyillenne
essive syksynänne syksyinänne
translative syksyksenne syksyiksenne
instructive — —
abessive syksyttänne syksyittänne
comitative — syksyinenne
third-person possessor
singular plural
nominative syksynsä syksynsä
accusative nom. syksynsä syksynsä
gen. syksynsä
genitive syksynsä syksyjensä
partitive syksyään
syksyänsä		 syksyjään
syksyjänsä
inessive syksyssään
syksyssänsä		 syksyissään
syksyissänsä
elative syksystään
syksystänsä		 syksyistään
syksyistänsä
illative syksyynsä syksyihinsä
adessive syksyllään
syksyllänsä		 syksyillään
syksyillänsä
ablative syksyltään
syksyltänsä		 syksyiltään
syksyiltänsä
allative syksylleen
syksyllensä		 syksyilleen
syksyillensä
essive syksynään
syksynänsä		 syksyinään
syksyinänsä
translative syksykseen
syksyksensä		 syksyikseen
syksyiksensä
instructive — —
abessive syksyttään
syksyttänsä		 syksyittään
syksyittänsä
comitative — syksyineen
syksyinensä

Derived terms

Compounds

See also

Ingrian
Seasons
Previous: kesä
Next: talvi
Syksy.

Etymology

From Proto-Finnic *süksü, from Proto-Finno-Ugric *sükśe. Cognates include Finnish syksy and Estonian sügis.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈsyksy/, [ˈs̠yks̠y̥̆]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈsyksy/, [ˈʃykʃy]
  • Rhymes: -yksy
  • Hyphenation: syk‧sy

Noun

syksy

  1. autumn, fall
    • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 30:
      Nyt ono syksy.
      It is fall now.

Declension
Declension of syksy (type 4/koivu, no gradation)
singular plural
nominative syksy syksyt
genitive syksyn syksyin, syksylöin
partitive syksyä syksyjä, syksylöjä
illative syksyy syksyi, syksylöihe
inessive syksyys syksyis, syksylöis
elative syksyst syksyist, syksylöist
allative syksylle syksyille, syksylöille
adessive syksyyl syksyil, syksylöil
ablative syksylt syksyilt, syksylöilt
translative syksyks syksyiks, syksylöiks
essive syksynnä, syksyyn syksyinnä, syksylöinnä, syksyin, syksylöin
exessive1) syksynt syksyint, syksylöint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References
  • V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 61
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 557
  • Olga I. Konkova; Nikita A. Dyachkov (2014) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку‎, →ISBN, page 81
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.