synketä

Finnish

Etymology

From synkkä +‎ -eta.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈsyŋketæˣ/, [ˈs̠yŋke̞t̪æ(ʔ)]
  • Rhymes: -yŋketæ
  • Syllabification(key): syn‧ke‧tä

Verb

synketä

  1. (intransitive) To darken.
  2. (intransitive) To become gloomy.

Conjugation
Inflection of synketä (Kotus type 72*A/vanheta, kk-k gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. synkkenen en synkkene 1st sing. olen synkennyt en ole synkennyt
2nd sing. synkkenet et synkkene 2nd sing. olet synkennyt et ole synkennyt
3rd sing. synkkenee ei synkkene 3rd sing. on synkennyt ei ole synkennyt
1st plur. synkkenemme emme synkkene 1st plur. olemme synkenneet emme ole synkenneet
2nd plur. synkkenette ette synkkene 2nd plur. olette synkenneet ette ole synkenneet
3rd plur. synkkenevät eivät synkkene 3rd plur. ovat synkenneet eivät ole synkenneet
passive synketään ei synketä passive on synketty ei ole synketty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. synkkenin en synkennyt 1st sing. olin synkennyt en ollut synkennyt
2nd sing. synkkenit et synkennyt 2nd sing. olit synkennyt et ollut synkennyt
3rd sing. synkkeni ei synkennyt 3rd sing. oli synkennyt ei ollut synkennyt
1st plur. synkkenimme emme synkenneet 1st plur. olimme synkenneet emme olleet synkenneet
2nd plur. synkkenitte ette synkenneet 2nd plur. olitte synkenneet ette olleet synkenneet
3rd plur. synkkenivät eivät synkenneet 3rd plur. olivat synkenneet eivät olleet synkenneet
passive synkettiin ei synketty passive oli synketty ei ollut synketty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. synkkenisin en synkkenisi 1st sing. olisin synkennyt en olisi synkennyt
2nd sing. synkkenisit et synkkenisi 2nd sing. olisit synkennyt et olisi synkennyt
3rd sing. synkkenisi ei synkkenisi 3rd sing. olisi synkennyt ei olisi synkennyt
1st plur. synkkenisimme emme synkkenisi 1st plur. olisimme synkenneet emme olisi synkenneet
2nd plur. synkkenisitte ette synkkenisi 2nd plur. olisitte synkenneet ette olisi synkenneet
3rd plur. synkkenisivät eivät synkkenisi 3rd plur. olisivat synkenneet eivät olisi synkenneet
passive synkettäisiin ei synkettäisi passive olisi synketty ei olisi synketty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. synkkene älä synkkene 2nd sing. ole synkennyt älä ole synkennyt
3rd sing. synketköön älköön synketkö 3rd sing. olkoon synkennyt älköön olko synkennyt
1st plur. synketkäämme älkäämme synketkö 1st plur. olkaamme synkenneet älkäämme olko synkenneet
2nd plur. synketkää älkää synketkö 2nd plur. olkaa synkenneet älkää olko synkenneet
3rd plur. synketkööt älkööt synketkö 3rd plur. olkoot synkenneet älkööt olko synkenneet
passive synkettäköön älköön synkettäkö passive olkoon synketty älköön olko synketty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. synkennen en synkenne 1st sing. lienen synkennyt en liene synkennyt
2nd sing. synkennet et synkenne 2nd sing. lienet synkennyt et liene synkennyt
3rd sing. synkennee ei synkenne 3rd sing. lienee synkennyt ei liene synkennyt
1st plur. synkennemme emme synkenne 1st plur. lienemme synkenneet emme liene synkenneet
2nd plur. synkennette ette synkenne 2nd plur. lienette synkenneet ette liene synkenneet
3rd plur. synkennevät eivät synkenne 3rd plur. lienevät synkenneet eivät liene synkenneet
passive synkettäneen ei synkettäne passive lienee synketty ei liene synketty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st synketä present synkkenevä synkettävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st synketäkseni synketäksemme
2nd synketäksesi synketäksenne
3rd synketäkseen
synketäksensä
 past synkennyt synketty
2nd inessive2 synketessä synkettäessä agent3 synkkenemä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st synketessäni synketessämme
2nd synketessäsi synketessänne
3rd synketessään
synketessänsä
 negative synkkenemätön
instructive synketen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix or the third infinitives.
4) Identical in form to the -minen verbal nouns, but used differently (more details).

3rd inessive synkkenemässä —
elative synkkenemästä —
illative synkkenemään —
adessive synkkenemällä —
abessive synkkenemättä —
instructive synkkenemän synkettämän
4th4 nominative synkkeneminen
partitive synkkenemistä
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st synkkenemäisilläni synkkenemäisillämme
2nd synkkenemäisilläsi synkkenemäisillänne
3rd synkkenemäisillään
synkkenemäisillänsä

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.