tapahtumaton

Finnish

Etymology

tapahtua +‎ -maton

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈtɑpɑhtumɑton/, [ˈt̪ɑpɑhˌt̪umɑt̪o̞n]
  • Rhymes: -umɑton
  • Syllabification(key): ta‧pah‧tu‧ma‧ton

Adjective

tapahtumaton

  1. uneventful
  2. that has not happened

Declension
Inflection of tapahtumaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative tapahtumaton tapahtumattomat
genitive tapahtumattoman tapahtumattomien
partitive tapahtumatonta tapahtumattomia
illative tapahtumattomaan tapahtumattomiin
singular plural
nominative tapahtumaton tapahtumattomat
accusative nom. tapahtumaton tapahtumattomat
gen. tapahtumattoman
genitive tapahtumattoman tapahtumattomien
tapahtumatontenrare
partitive tapahtumatonta tapahtumattomia
inessive tapahtumattomassa tapahtumattomissa
elative tapahtumattomasta tapahtumattomista
illative tapahtumattomaan tapahtumattomiin
adessive tapahtumattomalla tapahtumattomilla
ablative tapahtumattomalta tapahtumattomilta
allative tapahtumattomalle tapahtumattomille
essive tapahtumattomana tapahtumattomina
translative tapahtumattomaksi tapahtumattomiksi
instructive — tapahtumattomin
abessive tapahtumattomatta tapahtumattomitta
comitative — tapahtumattomine
Possessive forms of tapahtumaton (type onneton)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative tapahtumattomani tapahtumattomani
accusative nom. tapahtumattomani tapahtumattomani
gen. tapahtumattomani
genitive tapahtumattomani tapahtumattomieni
tapahtumatontenirare
partitive tapahtumatontani tapahtumattomiani
inessive tapahtumattomassani tapahtumattomissani
elative tapahtumattomastani tapahtumattomistani
illative tapahtumattomaani tapahtumattomiini
adessive tapahtumattomallani tapahtumattomillani
ablative tapahtumattomaltani tapahtumattomiltani
allative tapahtumattomalleni tapahtumattomilleni
essive tapahtumattomanani tapahtumattominani
translative tapahtumattomakseni tapahtumattomikseni
instructive — —
abessive tapahtumattomattani tapahtumattomittani
comitative — tapahtumattomineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative tapahtumattomasi tapahtumattomasi
accusative nom. tapahtumattomasi tapahtumattomasi
gen. tapahtumattomasi
genitive tapahtumattomasi tapahtumattomiesi
tapahtumatontesirare
partitive tapahtumatontasi tapahtumattomiasi
inessive tapahtumattomassasi tapahtumattomissasi
elative tapahtumattomastasi tapahtumattomistasi
illative tapahtumattomaasi tapahtumattomiisi
adessive tapahtumattomallasi tapahtumattomillasi
ablative tapahtumattomaltasi tapahtumattomiltasi
allative tapahtumattomallesi tapahtumattomillesi
essive tapahtumattomanasi tapahtumattominasi
translative tapahtumattomaksesi tapahtumattomiksesi
instructive — —
abessive tapahtumattomattasi tapahtumattomittasi
comitative — tapahtumattominesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative tapahtumattomamme tapahtumattomamme
accusative nom. tapahtumattomamme tapahtumattomamme
gen. tapahtumattomamme
genitive tapahtumattomamme tapahtumattomiemme
tapahtumatontemmerare
partitive tapahtumatontamme tapahtumattomiamme
inessive tapahtumattomassamme tapahtumattomissamme
elative tapahtumattomastamme tapahtumattomistamme
illative tapahtumattomaamme tapahtumattomiimme
adessive tapahtumattomallamme tapahtumattomillamme
ablative tapahtumattomaltamme tapahtumattomiltamme
allative tapahtumattomallemme tapahtumattomillemme
essive tapahtumattomanamme tapahtumattominamme
translative tapahtumattomaksemme tapahtumattomiksemme
instructive — —
abessive tapahtumattomattamme tapahtumattomittamme
comitative — tapahtumattominemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative tapahtumattomanne tapahtumattomanne
accusative nom. tapahtumattomanne tapahtumattomanne
gen. tapahtumattomanne
genitive tapahtumattomanne tapahtumattomienne
tapahtumatontennerare
partitive tapahtumatontanne tapahtumattomianne
inessive tapahtumattomassanne tapahtumattomissanne
elative tapahtumattomastanne tapahtumattomistanne
illative tapahtumattomaanne tapahtumattomiinne
adessive tapahtumattomallanne tapahtumattomillanne
ablative tapahtumattomaltanne tapahtumattomiltanne
allative tapahtumattomallenne tapahtumattomillenne
essive tapahtumattomananne tapahtumattominanne
translative tapahtumattomaksenne tapahtumattomiksenne
instructive — —
abessive tapahtumattomattanne tapahtumattomittanne
comitative — tapahtumattominenne
third-person possessor
singular plural
nominative tapahtumattomansa tapahtumattomansa
accusative nom. tapahtumattomansa tapahtumattomansa
gen. tapahtumattomansa
genitive tapahtumattomansa tapahtumattomiensa
tapahtumatontensarare
partitive tapahtumatontaan
tapahtumatontansa		 tapahtumattomiaan
tapahtumattomiansa
inessive tapahtumattomassaan
tapahtumattomassansa		 tapahtumattomissaan
tapahtumattomissansa
elative tapahtumattomastaan
tapahtumattomastansa		 tapahtumattomistaan
tapahtumattomistansa
illative tapahtumattomaansa tapahtumattomiinsa
adessive tapahtumattomallaan
tapahtumattomallansa		 tapahtumattomillaan
tapahtumattomillansa
ablative tapahtumattomaltaan
tapahtumattomaltansa		 tapahtumattomiltaan
tapahtumattomiltansa
allative tapahtumattomalleen
tapahtumattomallensa		 tapahtumattomilleen
tapahtumattomillensa
essive tapahtumattomanaan
tapahtumattomanansa		 tapahtumattominaan
tapahtumattominansa
translative tapahtumattomakseen
tapahtumattomaksensa		 tapahtumattomikseen
tapahtumattomiksensa
instructive — —
abessive tapahtumattomattaan
tapahtumattomattansa		 tapahtumattomittaan
tapahtumattomittansa
comitative — tapahtumattomineen
tapahtumattominensa

Derived terms
  • tapahtumattomasti
  • tapahtumattomuus

Participle

tapahtumaton

  1. negative participle of tapahtua
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.