tarkkahua

Ingrian

Etymology

From tarkata (“to happen to”) +‎ -hua.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈtɑrkːɑhuɑ/, [ˈtɑrkːəˌhuɑ]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈtɑrkːɑhuɑ/, [ˈtɑrkːɑˌhuɑ]
  • Rhymes: -uɑ
  • Hyphenation: tark‧ka‧hu‧a

Verb

tarkkahua

  1. (auxiliary + 3rd infinitive in illative) to happen to

Conjugation
Conjugation of tarkkahua (type 1/ampua, no gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular tarkkahun en tarkkahu 1st singular oon tarkkahunt, oon tarkkahunut en oo tarkkahunt, en oo tarkkahunut
2nd singular tarkkahut et tarkkahu 2nd singular oot tarkkahunt, oot tarkkahunut et oo tarkkahunt, et oo tarkkahunut
3rd singular tarkkahuu ei tarkkahu 3rd singular ono tarkkahunt, ono tarkkahunut ei oo tarkkahunt, ei oo tarkkahunut
1st plural tarkkahumma emmä tarkkahu 1st plural oomma tarkkahunneet emmä oo tarkkahunneet
2nd plural tarkkahutta että tarkkahu 2nd plural ootta tarkkahunneet että oo tarkkahunneet
3rd plural tarkkahuut1), tarkkahuvat2), tarkkahuttaa evät tarkkahu 3rd plural ovat tarkkahunneet evät oo tarkkahunneet
impersonal tarkkahuttaa ei tarkkahuta impersonal ono tarkkahuttu ei oo tarkkahuttu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular tarkkahuin en tarkkahunt, en tarkkahunut 1st singular olin tarkkahunt, olin tarkkahunut en olt tarkkahunt, en olt tarkkahunut
2nd singular tarkkahuit et tarkkahunt, et tarkkahunut 2nd singular olit tarkkahunt, olit tarkkahunut et olt tarkkahunt, et olt tarkkahunut
3rd singular tarkkahui ei tarkkahunt, ei tarkkahunut 3rd singular oli tarkkahunt, oli tarkkahunut ei olt tarkkahunt, ei olt tarkkahunut
1st plural tarkkahuimma emmä tarkkahunneet 1st plural olimma tarkkahunneet emmä olleet tarkkahunneet
2nd plural tarkkahuitta että tarkkahunneet 2nd plural olitta tarkkahunneet että olleet tarkkahunneet
3rd plural tarkkahuit1), tarkkahuivat2), tarkkahuttii evät tarkkahunneet 3rd plural olivat tarkkahunneet evät olleet tarkkahunneet
impersonal tarkkahuttii ei tarkkahuttu impersonal oli tarkkahuttu ei olt tarkkahuttu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular tarkkahuisin en tarkkahuis 1st singular olisin tarkkahunt, olisin tarkkahunut en olis tarkkahunt, en olis tarkkahunut
2nd singular tarkkahuisit, tarkkahuist1) et tarkkahuis 2nd singular olisit tarkkahunt, olisit tarkkahunut et olis tarkkahunt, et olis tarkkahunut
3rd singular tarkkahuis ei tarkkahuis 3rd singular olis tarkkahunt, olis tarkkahunut ei olis tarkkahunt, ei olis tarkkahunut
1st plural tarkkahuisimma emmä tarkkahuis 1st plural olisimma tarkkahunneet emmä olis tarkkahunneet
2nd plural tarkkahuisitta että tarkkahuis 2nd plural olisitta tarkkahunneet että olis tarkkahunneet
3rd plural tarkkahuisiit1), tarkkahuisivat2), tarkkahuttais evät tarkkahuis 3rd plural olisivat tarkkahunneet evät olis tarkkahunneet
impersonal tarkkahuttais ei tarkkahuttais impersonal olis tarkkahuttu ei olis tarkkahuttu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular tarkkahu elä tarkkahu 2nd singular oo tarkkahunt, oo tarkkahunut elä oo tarkkahunt, elä oo tarkkahunut
3rd singular tarkkahukkoo elköö tarkkahuko 3rd singular olkoo tarkkahunt, olkoo tarkkahunut elköö olko tarkkahunt, elköö olko tarkkahunut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural tarkkahukkaa elkää tarkkahuko 2nd plural olkaa tarkkahunneet elkää olko tarkkahunneet
3rd plural tarkkahukkoot elkööt tarkkahuko 3rd plural olkoot tarkkahunneet elkööt olko tarkkahunneet
impersonal tarkkahuttakoo elköö tarkkahuttako impersonal olkoo tarkkahuttu elköö olko tarkkahuttu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular tarkkahunen en tarkkahune
2nd singular tarkkahunet et tarkkahune
3rd singular tarkkahunnoo ei tarkkahune
1st plural tarkkahunemma emmä tarkkahune
2nd plural tarkkahunetta että tarkkahune
3rd plural tarkkahunnoot evät tarkkahune
impersonal tarkkahuttanoo ei tarkkahuttane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st tarkkahua present tarkkahuva tarkkahuttava
2nd inessive tarkkahues past tarkkahunt, tarkkahunut tarkkahuttu
instructive tarkkahuen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (tarkkahukkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative, or -kse to the potential.
***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative tarkkahummaa
inessive tarkkahumas
elative tarkkahumast
abessive tarkkahumata
4th nominative tarkkahummiin
partitive tarkkahumista, tarkkahumist

Synonyms

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 575
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.