tunnuslause

Finnish

Etymology

tunnus +‎ lause

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈtunːusˌlɑu̯seˣ/, [ˈt̪unːus̠ˌlɑu̯s̠e̞(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑuse
  • Syllabification(key): tun‧nus‧lau‧se

Noun

tunnuslause

  1. motto (sentence or a phrase with guiding principle)
    Synonym: motto
  2. (heraldry) motto
    Synonyms: motto, vaalilause

Declension
Inflection of tunnuslause (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative tunnuslause tunnuslauseet
genitive tunnuslauseen tunnuslauseiden
tunnuslauseitten
partitive tunnuslausetta tunnuslauseita
illative tunnuslauseeseen tunnuslauseisiin
tunnuslauseihin
singular plural
nominative tunnuslause tunnuslauseet
accusative nom. tunnuslause tunnuslauseet
gen. tunnuslauseen
genitive tunnuslauseen tunnuslauseiden
tunnuslauseitten
partitive tunnuslausetta tunnuslauseita
inessive tunnuslauseessa tunnuslauseissa
elative tunnuslauseesta tunnuslauseista
illative tunnuslauseeseen tunnuslauseisiin
tunnuslauseihin
adessive tunnuslauseella tunnuslauseilla
ablative tunnuslauseelta tunnuslauseilta
allative tunnuslauseelle tunnuslauseille
essive tunnuslauseena tunnuslauseina
translative tunnuslauseeksi tunnuslauseiksi
instructive — tunnuslausein
abessive tunnuslauseetta tunnuslauseitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of tunnuslause (type hame)
first-person singular possessor
singular plural
nominative tunnuslauseeni tunnuslauseeni
accusative nom. tunnuslauseeni tunnuslauseeni
gen. tunnuslauseeni
genitive tunnuslauseeni tunnuslauseideni
tunnuslauseitteni
partitive tunnuslausettani tunnuslauseitani
inessive tunnuslauseessani tunnuslauseissani
elative tunnuslauseestani tunnuslauseistani
illative tunnuslauseeseeni tunnuslauseisiini
tunnuslauseihini
adessive tunnuslauseellani tunnuslauseillani
ablative tunnuslauseeltani tunnuslauseiltani
allative tunnuslauseelleni tunnuslauseilleni
essive tunnuslauseenani tunnuslauseinani
translative tunnuslauseekseni tunnuslauseikseni
instructive — —
abessive tunnuslauseettani tunnuslauseittani
comitative — tunnuslauseineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative tunnuslauseesi tunnuslauseesi
accusative nom. tunnuslauseesi tunnuslauseesi
gen. tunnuslauseesi
genitive tunnuslauseesi tunnuslauseidesi
tunnuslauseittesi
partitive tunnuslausettasi tunnuslauseitasi
inessive tunnuslauseessasi tunnuslauseissasi
elative tunnuslauseestasi tunnuslauseistasi
illative tunnuslauseeseesi tunnuslauseisiisi
tunnuslauseihisi
adessive tunnuslauseellasi tunnuslauseillasi
ablative tunnuslauseeltasi tunnuslauseiltasi
allative tunnuslauseellesi tunnuslauseillesi
essive tunnuslauseenasi tunnuslauseinasi
translative tunnuslauseeksesi tunnuslauseiksesi
instructive — —
abessive tunnuslauseettasi tunnuslauseittasi
comitative — tunnuslauseinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative tunnuslauseemme tunnuslauseemme
accusative nom. tunnuslauseemme tunnuslauseemme
gen. tunnuslauseemme
genitive tunnuslauseemme tunnuslauseidemme
tunnuslauseittemme
partitive tunnuslausettamme tunnuslauseitamme
inessive tunnuslauseessamme tunnuslauseissamme
elative tunnuslauseestamme tunnuslauseistamme
illative tunnuslauseeseemme tunnuslauseisiimme
tunnuslauseihimme
adessive tunnuslauseellamme tunnuslauseillamme
ablative tunnuslauseeltamme tunnuslauseiltamme
allative tunnuslauseellemme tunnuslauseillemme
essive tunnuslauseenamme tunnuslauseinamme
translative tunnuslauseeksemme tunnuslauseiksemme
instructive — —
abessive tunnuslauseettamme tunnuslauseittamme
comitative — tunnuslauseinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative tunnuslauseenne tunnuslauseenne
accusative nom. tunnuslauseenne tunnuslauseenne
gen. tunnuslauseenne
genitive tunnuslauseenne tunnuslauseidenne
tunnuslauseittenne
partitive tunnuslausettanne tunnuslauseitanne
inessive tunnuslauseessanne tunnuslauseissanne
elative tunnuslauseestanne tunnuslauseistanne
illative tunnuslauseeseenne tunnuslauseisiinne
tunnuslauseihinne
adessive tunnuslauseellanne tunnuslauseillanne
ablative tunnuslauseeltanne tunnuslauseiltanne
allative tunnuslauseellenne tunnuslauseillenne
essive tunnuslauseenanne tunnuslauseinanne
translative tunnuslauseeksenne tunnuslauseiksenne
instructive — —
abessive tunnuslauseettanne tunnuslauseittanne
comitative — tunnuslauseinenne
third-person possessor
singular plural
nominative tunnuslauseensa tunnuslauseensa
accusative nom. tunnuslauseensa tunnuslauseensa
gen. tunnuslauseensa
genitive tunnuslauseensa tunnuslauseidensa
tunnuslauseittensa
partitive tunnuslausettaan
tunnuslausettansa		 tunnuslauseitaan
tunnuslauseitansa
inessive tunnuslauseessaan
tunnuslauseessansa		 tunnuslauseissaan
tunnuslauseissansa
elative tunnuslauseestaan
tunnuslauseestansa		 tunnuslauseistaan
tunnuslauseistansa
illative tunnuslauseeseensa tunnuslauseisiinsa
tunnuslauseihinsa
adessive tunnuslauseellaan
tunnuslauseellansa		 tunnuslauseillaan
tunnuslauseillansa
ablative tunnuslauseeltaan
tunnuslauseeltansa		 tunnuslauseiltaan
tunnuslauseiltansa
allative tunnuslauseelleen
tunnuslauseellensa		 tunnuslauseilleen
tunnuslauseillensa
essive tunnuslauseenaan
tunnuslauseenansa		 tunnuslauseinaan
tunnuslauseinansa
translative tunnuslauseekseen
tunnuslauseeksensa		 tunnuslauseikseen
tunnuslauseiksensa
instructive — —
abessive tunnuslauseettaan
tunnuslauseettansa		 tunnuslauseittaan
tunnuslauseittansa
comitative — tunnuslauseineen
tunnuslauseinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.