underkuva

Swedish

Etymology

From under +‎ kuva.

Verb

underkuva

  1. to force (a larger group) into submission; to subdue, to subjugate, to subject
    De erövrade landet och underkuvade dess befolkning
    They conquered the country and subjugated its population

Conjugation
Conjugation of underkuva (weak)
Active Passive
Infinitive underkuva underkuvas
Supine underkuvat underkuvats
Imperative underkuva —
Imper. plural1 underkuven —
Present Past Present Past
Indicative underkuvar underkuvade underkuvas underkuvades
Ind. plural1 underkuva underkuvade underkuvas underkuvades
Subjunctive2 underkuve underkuvade underkuves underkuvades
Participles
Present participle underkuvande
Past participle underkuvad
1 Archaic. 2 Dated. See the appendix on Swedish verbs.

References
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.