uusi

Estonian

Adjective

uusi

  1. partitive plural of uus

Finnish

Etymology 1

From Proto-Finnic *uuci, from Proto-Finno-Ugric *wuďe. Cognates include Estonian uus, Northern Sami ođas, Erzya and Moksha од (od), Komi-Zyrian выль (vyľ) and Hungarian új. The vowel was irregularly lengthened possibly as a result of the lost initial *w-.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈuːsi/, [ˈuːs̠i]
  • Rhymes: -uːsi
  • Syllabification(key): uu‧si

Adjective

uusi (comparative uudempi, superlative uusin)

  1. new
    uutena vuotena ― in the New Year
    Antonym: vanha
Declension
Inflection of uusi (Kotus type 27*F/käsi, t-d gradation)
nominative uusi uudet
genitive uuden uusien
partitive uutta uusia
illative uuteen uusiin
singular plural
nominative uusi uudet
accusative nom. uusi uudet
gen. uuden
genitive uuden uusien
uuttenrare
partitive uutta uusia
inessive uudessa uusissa
elative uudesta uusista
illative uuteen uusiin
adessive uudella uusilla
ablative uudelta uusilta
allative uudelle uusille
essive uutena uusina
translative uudeksi uusiksi
instructive — uusin
abessive uudetta uusitta
comitative — uusine
Possessive forms of uusi (type käsi)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative uuteni uuteni
accusative nom. uuteni uuteni
gen. uuteni
genitive uuteni uusieni
uuttenirare
partitive uuttani uusiani
inessive uudessani uusissani
elative uudestani uusistani
illative uuteeni uusiini
adessive uudellani uusillani
ablative uudeltani uusiltani
allative uudelleni uusilleni
essive uutenani uusinani
translative uudekseni uusikseni
instructive — —
abessive uudettani uusittani
comitative — uusineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative uutesi uutesi
accusative nom. uutesi uutesi
gen. uutesi
genitive uutesi uusiesi
uuttesirare
partitive uuttasi uusiasi
inessive uudessasi uusissasi
elative uudestasi uusistasi
illative uuteesi uusiisi
adessive uudellasi uusillasi
ablative uudeltasi uusiltasi
allative uudellesi uusillesi
essive uutenasi uusinasi
translative uudeksesi uusiksesi
instructive — —
abessive uudettasi uusittasi
comitative — uusinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative uutemme uutemme
accusative nom. uutemme uutemme
gen. uutemme
genitive uutemme uusiemme
uuttemmerare
partitive uuttamme uusiamme
inessive uudessamme uusissamme
elative uudestamme uusistamme
illative uuteemme uusiimme
adessive uudellamme uusillamme
ablative uudeltamme uusiltamme
allative uudellemme uusillemme
essive uutenamme uusinamme
translative uudeksemme uusiksemme
instructive — —
abessive uudettamme uusittamme
comitative — uusinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative uutenne uutenne
accusative nom. uutenne uutenne
gen. uutenne
genitive uutenne uusienne
uuttennerare
partitive uuttanne uusianne
inessive uudessanne uusissanne
elative uudestanne uusistanne
illative uuteenne uusiinne
adessive uudellanne uusillanne
ablative uudeltanne uusiltanne
allative uudellenne uusillenne
essive uutenanne uusinanne
translative uudeksenne uusiksenne
instructive — —
abessive uudettanne uusittanne
comitative — uusinenne
third-person possessor
singular plural
nominative uutensa uutensa
accusative nom. uutensa uutensa
gen. uutensa
genitive uutensa uusiensa
uuttensarare
partitive uuttaan
uuttansa		 uusiaan
uusiansa
inessive uudessaan
uudessansa		 uusissaan
uusissansa
elative uudestaan
uudestansa		 uusistaan
uusistansa
illative uuteensa uusiinsa
adessive uudellaan
uudellansa		 uusillaan
uusillansa
ablative uudeltaan
uudeltansa		 uusiltaan
uusiltansa
allative uudelleen
uudellensa		 uusilleen
uusillensa
essive uutenaan
uutenansa		 uusinaan
uusinansa
translative uudekseen
uudeksensa		 uusikseen
uusiksensa
instructive — —
abessive uudettaan
uudettansa		 uusittaan
uusittansa
comitative — uusineen
uusinensa
Derived terms
Derived terms
Compounds

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈuːsi/, [ˈuːs̠i] (third-person indicative)
  • IPA(key): /ˈuːsiˣ/, [ˈuːs̠i(ʔ)] (imperative and connegative forms)
  • Rhymes: -uːsi
  • Syllabification(key): uu‧si

Verb

uusi

  1. third-person singular past indicative of uusia
  2. present active indicative connegative of uusia
  3. second-person singular present imperative of uusia
  4. second-person singular present active imperative connegative of uusia

Mayo

Noun

uusi (plural uúsim)

  1. boy

References
  • Collard, Howard; Collard, Elisabeth Scott (1984) Castellano-mayo, mayo-castellano (Serie de vocabularios y diccionarios indígenas Mariano Silva y Aceves; 6)‎ (in Spanish), third edition, México, D.F.: Instituto Lingüístico de Verano, pages 71, 194

Votic

Etymology

From Proto-Finnic *uuci.

Pronunciation
  • (Luutsa, Liivtšülä) IPA(key): /ˈuːsi/, [ˈuːsi]
  • Rhymes: -uːsi
  • Hyphenation: uu‧si

Adjective

uusi

  1. new

Inflection
Declension of uusi (type X/tuli, t-vv gradation)
singular plural
nominative uusi, uus uvvõd
genitive uvvõ uusije, uusijõ, uusi
partitive uuttõ uusitõ, uusi
illative uutõ, uutõsõ uusije, uusijõ, uusisõ
inessive uvvõz uusiz
elative uvvõssõ uusissõ
allative uvvõlõ uusilõ
adessive uvvõllõ uusillõ
ablative uvvõltõ uusiltõ
translative uvvõssi uusissi
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative or the genitive.
***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive.

Antonyms

References
  • V. Hallap, E. Adler, S. Grünberg, M. Leppik (2012) Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language]‎, 2 edition, Tallinn
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.