väli

See also: vali, Vali, valī, vaļi, and väli-

Estonian

Etymology

From Proto-Finnic *välji. Cognate to Finnish väli, Livonian vēļa, and Votic välʹlʹä (Kattila).

Noun

väli (genitive välja, partitive välja)

  1. field, area

Inflection
Declension of väli (type padi)
singular plural
nominative väli väljad
genitive välja väljade
partitive välja väljasid / välju
illative väljasse / välja väljadesse / väljusse
inessive väljas väljades / väljus
elative väljast väljadest / väljust
allative väljale väljadele / väljule
adessive väljal väljadel / väljul
ablative väljalt väljadelt / väljult
translative väljaks väljadeks / väljuks
terminative väljani väljadeni
essive väljana väljadena
abessive väljata väljadeta
comitative väljaga väljadega

Derived terms

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *välji. Cognate to Estonian väli, Livonian vēļa, and Votic välʹlʹä (Kattila). Equivalent to väljä +‎ -i.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈʋæli/, [ˈʋæli]
  • Rhymes: -æli
  • Syllabification(key): vä‧li

Noun

väli

  1. space, gap (between things)
  2. distance, interval (amount of space)
  3. the time or period between two points in time (Is there an English equivalent to this definition?)
    jossakin välissä ― at some point (in time)
    joulun–uudenvuoden väli ― the time between Christmas and New Years
  4. interval (period of time between regular occurrences of some event)
  5. interval (section of the real line)
  6. (in the plural) terms, relations
    olla (hyvissä) väleissä ― to be on good terms
    olla huonoissa väleissä ― to be on bad terms
    selvittää/selvitellä välejään ― to settle one's differences
  7. Short for väliraha.

Declension
Inflection of väli (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative väli välit
genitive välin välien
partitive väliä välejä
illative väliin väleihin
singular plural
nominative väli välit
accusative nom. väli välit
gen. välin
genitive välin välien
partitive väliä välejä
inessive välissä väleissä
elative välistä väleistä
illative väliin väleihin
adessive välillä väleillä
ablative väliltä väleiltä
allative välille väleille
essive välinä väleinä
translative väliksi väleiksi
instructive — välein
abessive välittä väleittä
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of väli (type risti)
first-person singular possessor
singular plural
nominative välini välini
accusative nom. välini välini
gen. välini
genitive välini välieni
partitive väliäni välejäni
inessive välissäni väleissäni
elative välistäni väleistäni
illative väliini väleihini
adessive välilläni väleilläni
ablative väliltäni väleiltäni
allative välilleni väleilleni
essive välinäni väleinäni
translative välikseni väleikseni
instructive — —
abessive välittäni väleittäni
comitative — väleineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative välisi välisi
accusative nom. välisi välisi
gen. välisi
genitive välisi väliesi
partitive väliäsi välejäsi
inessive välissäsi väleissäsi
elative välistäsi väleistäsi
illative väliisi väleihisi
adessive välilläsi väleilläsi
ablative väliltäsi väleiltäsi
allative välillesi väleillesi
essive välinäsi väleinäsi
translative väliksesi väleiksesi
instructive — —
abessive välittäsi väleittäsi
comitative — väleinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative välimme välimme
accusative nom. välimme välimme
gen. välimme
genitive välimme väliemme
partitive väliämme välejämme
inessive välissämme väleissämme
elative välistämme väleistämme
illative väliimme väleihimme
adessive välillämme väleillämme
ablative väliltämme väleiltämme
allative välillemme väleillemme
essive välinämme väleinämme
translative väliksemme väleiksemme
instructive — —
abessive välittämme väleittämme
comitative — väleinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative välinne välinne
accusative nom. välinne välinne
gen. välinne
genitive välinne välienne
partitive väliänne välejänne
inessive välissänne väleissänne
elative välistänne väleistänne
illative väliinne väleihinne
adessive välillänne väleillänne
ablative väliltänne väleiltänne
allative välillenne väleillenne
essive välinänne väleinänne
translative väliksenne väleiksenne
instructive — —
abessive välittänne väleittänne
comitative — väleinenne
third-person possessor
singular plural
nominative välinsä välinsä
accusative nom. välinsä välinsä
gen. välinsä
genitive välinsä väliensä
partitive väliään
väliänsä		 välejään
välejänsä
inessive välissään
välissänsä		 väleissään
väleissänsä
elative välistään
välistänsä		 väleistään
väleistänsä
illative väliinsä väleihinsä
adessive välillään
välillänsä		 väleillään
väleillänsä
ablative väliltään
väliltänsä		 väleiltään
väleiltänsä
allative välilleen
välillensä		 väleilleen
väleillensä
essive välinään
välinänsä		 väleinään
väleinänsä
translative välikseen
väliksensä		 väleikseen
väleiksensä
instructive — —
abessive välittään
välittänsä		 väleittään
väleittänsä
comitative — väleineen
väleinensä

Derived terms

See more terms under väli-.

See also

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *välji. Cognates include Finnish väli and Estonian väli.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈʋæli/, [ˈʋælʲi]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈʋæli/, [ˈʋæli]
  • Rhymes: -æli
  • Hyphenation: vä‧li

Noun

väli

  1. gap
  2. interval

Declension
Declension of väli (type 5/vahti, no gradation, gemination)
singular plural
nominative väli välit
genitive välin välliin, välilöin
partitive välliä välijä, välilöjä
illative vällii vällii, välilöihe
inessive välis väliis, välilöis
elative välist väliist, välilöist
allative välille väliille, välilöille
adessive välil väliil, välilöil
ablative välilt väliilt, välilöilt
translative väliks väliiks, välilöiks
essive välinnä, välliin väliinnä, välilöinnä, välliin, välilöin
exessive1) välint väliint, välilöint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 684

Votic

Etymology

From Proto-Finnic *välji.

Pronunciation
  • (Luutsa, Liivtšülä) IPA(key): /ˈvæli/, [ˈvæli]
  • Rhymes: -æli
  • Hyphenation: vä‧li

Noun

väli

  1. distance
  2. interval
  3. gap, space

Inflection
Declension of väli (type II/võrkko, no gradation)
singular plural
nominative väli välid
genitive väli välije, välii
partitive välliä väliite, välii
illative välli, vällise välije, väliise
inessive väliz väliiz
elative välisse väliisse
allative välile väliile
adessive välille väliille
ablative välilte väliilte
translative välissi väliissi
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative or the genitive.
***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive.

References
  • V. Hallap, E. Adler, S. Grünberg, M. Leppik (2012), “väli”, in Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language], 2 edition, Tallinn
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.