vankkurit

Finnish

From Proto-Finnic *vankkuri (compare Estonian vanker, Ingrian vankkurit, Votic vankkuri), of unknown further etymology; possibly a Germanic borrowing from an unidentified etymon.

vankkurit pl

Inflection of vankkurit (Kotus type 6/paperi, no gradation)
nominative		—	vankkurit
genitive		—	vankkurien vankkureiden vankkureitten
partitive		—	vankkureita vankkureja
illative		—	vankkureihin
		singular	plural
nominative		—	vankkurit
accusative	nom.	—	vankkurit
accusative	gen.	—	vankkurit
genitive		—	vankkurien vankkureiden vankkureitten
partitive		—	vankkureita vankkureja
inessive		—	vankkureissa
elative		—	vankkureista
illative		—	vankkureihin
adessive		—	vankkureilla
ablative		—	vankkureilta
allative		—	vankkureille
essive		—	vankkureina
translative		—	vankkureiksi
instructive		—	vankkurein
abessive		—	vankkureitta
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of vankkurit (type paperi)

first-person singular possessor
		singular	plural
nominative		—	vankkurini
accusative	nom.	—	vankkurini
accusative	gen.	—	vankkurini
genitive		—	vankkurieni vankkureideni vankkureitteni
partitive		—	vankkureitani vankkurejani
inessive		—	vankkureissani
elative		—	vankkureistani
illative		—	vankkureihini
adessive		—	vankkureillani
ablative		—	vankkureiltani
allative		—	vankkureilleni
essive		—	vankkureinani
translative		—	vankkureikseni
instructive		—	—
abessive		—	vankkureittani
comitative		—	vankkureineni

second-person singular possessor
		singular	plural
nominative		—	vankkurisi
accusative	nom.	—	vankkurisi
accusative	gen.	—	vankkurisi
genitive		—	vankkuriesi vankkureidesi vankkureittesi
partitive		—	vankkureitasi vankkurejasi
inessive		—	vankkureissasi
elative		—	vankkureistasi
illative		—	vankkureihisi
adessive		—	vankkureillasi
ablative		—	vankkureiltasi
allative		—	vankkureillesi
essive		—	vankkureinasi
translative		—	vankkureiksesi
instructive		—	—
abessive		—	vankkureittasi
comitative		—	vankkureinesi

first-person plural possessor
		singular	plural
nominative		—	vankkurimme
accusative	nom.	—	vankkurimme
accusative	gen.	—	vankkurimme
genitive		—	vankkuriemme vankkureidemme vankkureittemme
partitive		—	vankkureitamme vankkurejamme
inessive		—	vankkureissamme
elative		—	vankkureistamme
illative		—	vankkureihimme
adessive		—	vankkureillamme
ablative		—	vankkureiltamme
allative		—	vankkureillemme
essive		—	vankkureinamme
translative		—	vankkureiksemme
instructive		—	—
abessive		—	vankkureittamme
comitative		—	vankkureinemme

second-person plural possessor
		singular	plural
nominative		—	vankkurinne
accusative	nom.	—	vankkurinne
accusative	gen.	—	vankkurinne
genitive		—	vankkurienne vankkureidenne vankkureittenne
partitive		—	vankkureitanne vankkurejanne
inessive		—	vankkureissanne
elative		—	vankkureistanne
illative		—	vankkureihinne
adessive		—	vankkureillanne
ablative		—	vankkureiltanne
allative		—	vankkureillenne
essive		—	vankkureinanne
translative		—	vankkureiksenne
instructive		—	—
abessive		—	vankkureittanne
comitative		—	vankkureinenne

third-person possessor
		singular	plural
nominative		—	vankkurinsa
accusative	nom.	—	vankkurinsa
accusative	gen.	—	vankkurinsa
genitive		—	vankkuriensa vankkureidensa vankkureittensa
partitive		—	vankkureitaan vankkurejaan vankkureitansa vankkurejansa
inessive		—	vankkureissaan vankkureissansa
elative		—	vankkureistaan vankkureistansa
illative		—	vankkureihinsa
adessive		—	vankkureillaan vankkureillansa
ablative		—	vankkureiltaan vankkureiltansa
allative		—	vankkureilleen vankkureillensa
essive		—	vankkureinaan vankkureinansa
translative		—	vankkureikseen vankkureiksensa
instructive		—	—
abessive		—	vankkureittaan vankkureittansa
comitative		—	vankkureineen vankkureinensa

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.