vastaanotin

Finnish

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈʋɑstɑːnˌotin/, [ˈʋɑs̠t̪ɑːnˌo̞t̪in]
  • Rhymes: -otin
  • Syllabification(key): vas‧taan‧o‧tin

Etymology 1

vastaanottaa +‎ -in

Noun

vastaanotin

  1. receiver, set (device for receiving broadcast radio waves; a radio or television)
Declension
Inflection of vastaanotin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)
nominative vastaanotin vastaanottimet
genitive vastaanottimen vastaanottimien
vastaanotinten
partitive vastaanotinta vastaanottimia
illative vastaanottimeen vastaanottimiin
singular plural
nominative vastaanotin vastaanottimet
accusative nom. vastaanotin vastaanottimet
gen. vastaanottimen
genitive vastaanottimen vastaanottimien
vastaanotinten
partitive vastaanotinta vastaanottimia
inessive vastaanottimessa vastaanottimissa
elative vastaanottimesta vastaanottimista
illative vastaanottimeen vastaanottimiin
adessive vastaanottimella vastaanottimilla
ablative vastaanottimelta vastaanottimilta
allative vastaanottimelle vastaanottimille
essive vastaanottimena vastaanottimina
translative vastaanottimeksi vastaanottimiksi
instructive — vastaanottimin
abessive vastaanottimetta vastaanottimitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vastaanotin (type kytkin)
first-person singular possessor
singular plural
nominative vastaanottimeni vastaanottimeni
accusative nom. vastaanottimeni vastaanottimeni
gen. vastaanottimeni
genitive vastaanottimeni vastaanottimieni
vastaanotinteni
partitive vastaanotintani vastaanottimiani
inessive vastaanottimessani vastaanottimissani
elative vastaanottimestani vastaanottimistani
illative vastaanottimeeni vastaanottimiini
adessive vastaanottimellani vastaanottimillani
ablative vastaanottimeltani vastaanottimiltani
allative vastaanottimelleni vastaanottimilleni
essive vastaanottimenani vastaanottiminani
translative vastaanottimekseni vastaanottimikseni
instructive — —
abessive vastaanottimettani vastaanottimittani
comitative — vastaanottimineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative vastaanottimesi vastaanottimesi
accusative nom. vastaanottimesi vastaanottimesi
gen. vastaanottimesi
genitive vastaanottimesi vastaanottimiesi
vastaanotintesi
partitive vastaanotintasi vastaanottimiasi
inessive vastaanottimessasi vastaanottimissasi
elative vastaanottimestasi vastaanottimistasi
illative vastaanottimeesi vastaanottimiisi
adessive vastaanottimellasi vastaanottimillasi
ablative vastaanottimeltasi vastaanottimiltasi
allative vastaanottimellesi vastaanottimillesi
essive vastaanottimenasi vastaanottiminasi
translative vastaanottimeksesi vastaanottimiksesi
instructive — —
abessive vastaanottimettasi vastaanottimittasi
comitative — vastaanottiminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative vastaanottimemme vastaanottimemme
accusative nom. vastaanottimemme vastaanottimemme
gen. vastaanottimemme
genitive vastaanottimemme vastaanottimiemme
vastaanotintemme
partitive vastaanotintamme vastaanottimiamme
inessive vastaanottimessamme vastaanottimissamme
elative vastaanottimestamme vastaanottimistamme
illative vastaanottimeemme vastaanottimiimme
adessive vastaanottimellamme vastaanottimillamme
ablative vastaanottimeltamme vastaanottimiltamme
allative vastaanottimellemme vastaanottimillemme
essive vastaanottimenamme vastaanottiminamme
translative vastaanottimeksemme vastaanottimiksemme
instructive — —
abessive vastaanottimettamme vastaanottimittamme
comitative — vastaanottiminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative vastaanottimenne vastaanottimenne
accusative nom. vastaanottimenne vastaanottimenne
gen. vastaanottimenne
genitive vastaanottimenne vastaanottimienne
vastaanotintenne
partitive vastaanotintanne vastaanottimianne
inessive vastaanottimessanne vastaanottimissanne
elative vastaanottimestanne vastaanottimistanne
illative vastaanottimeenne vastaanottimiinne
adessive vastaanottimellanne vastaanottimillanne
ablative vastaanottimeltanne vastaanottimiltanne
allative vastaanottimellenne vastaanottimillenne
essive vastaanottimenanne vastaanottiminanne
translative vastaanottimeksenne vastaanottimiksenne
instructive — —
abessive vastaanottimettanne vastaanottimittanne
comitative — vastaanottiminenne
third-person possessor
singular plural
nominative vastaanottimensa vastaanottimensa
accusative nom. vastaanottimensa vastaanottimensa
gen. vastaanottimensa
genitive vastaanottimensa vastaanottimiensa
vastaanotintensa
partitive vastaanotintaan
vastaanotintansa		 vastaanottimiaan
vastaanottimiansa
inessive vastaanottimessaan
vastaanottimessansa		 vastaanottimissaan
vastaanottimissansa
elative vastaanottimestaan
vastaanottimestansa		 vastaanottimistaan
vastaanottimistansa
illative vastaanottimeensa vastaanottimiinsa
adessive vastaanottimellaan
vastaanottimellansa		 vastaanottimillaan
vastaanottimillansa
ablative vastaanottimeltaan
vastaanottimeltansa		 vastaanottimiltaan
vastaanottimiltansa
allative vastaanottimelleen
vastaanottimellensa		 vastaanottimilleen
vastaanottimillensa
essive vastaanottimenaan
vastaanottimenansa		 vastaanottiminaan
vastaanottiminansa
translative vastaanottimekseen
vastaanottimeksensa		 vastaanottimikseen
vastaanottimiksensa
instructive — —
abessive vastaanottimettaan
vastaanottimettansa		 vastaanottimittaan
vastaanottimittansa
comitative — vastaanottimineen
vastaanottiminensa

Verb

vastaanotin

  1. first-person singular past indicative of vastaanottaa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.