vastapuhelu

Finnish

Etymology

vasta- +‎ puhelu

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈʋɑstɑˌpuhelu/, [ˈʋɑs̠t̪ɑˌpuɦe̞lu]
  • Rhymes: -uhelu
  • Syllabification(key): vas‧ta‧pu‧he‧lu

Noun

vastapuhelu

  1. A collect call.
    soittaa vastapuhelu = to call collect

Declension
Inflection of vastapuhelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative vastapuhelu vastapuhelut
genitive vastapuhelun vastapuhelujen
vastapuheluiden
vastapuheluitten
partitive vastapuhelua vastapuheluja
vastapuheluita
illative vastapuheluun vastapuheluihin
singular plural
nominative vastapuhelu vastapuhelut
accusative nom. vastapuhelu vastapuhelut
gen. vastapuhelun
genitive vastapuhelun vastapuhelujen
vastapuheluiden
vastapuheluitten
partitive vastapuhelua vastapuheluja
vastapuheluita
inessive vastapuhelussa vastapuheluissa
elative vastapuhelusta vastapuheluista
illative vastapuheluun vastapuheluihin
adessive vastapuhelulla vastapuheluilla
ablative vastapuhelulta vastapuheluilta
allative vastapuhelulle vastapuheluille
essive vastapuheluna vastapuheluina
translative vastapuheluksi vastapuheluiksi
instructive — vastapuheluin
abessive vastapuhelutta vastapuheluitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vastapuhelu (type palvelu)
first-person singular possessor
singular plural
nominative vastapuheluni vastapuheluni
accusative nom. vastapuheluni vastapuheluni
gen. vastapuheluni
genitive vastapuheluni vastapuhelujeni
vastapuheluideni
vastapuheluitteni
partitive vastapuheluani vastapuhelujani
vastapuheluitani
inessive vastapuhelussani vastapuheluissani
elative vastapuhelustani vastapuheluistani
illative vastapuheluuni vastapuheluihini
adessive vastapuhelullani vastapuheluillani
ablative vastapuhelultani vastapuheluiltani
allative vastapuhelulleni vastapuheluilleni
essive vastapuhelunani vastapuheluinani
translative vastapuhelukseni vastapuheluikseni
instructive — —
abessive vastapuheluttani vastapuheluittani
comitative — vastapuheluineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative vastapuhelusi vastapuhelusi
accusative nom. vastapuhelusi vastapuhelusi
gen. vastapuhelusi
genitive vastapuhelusi vastapuhelujesi
vastapuheluidesi
vastapuheluittesi
partitive vastapuheluasi vastapuhelujasi
vastapuheluitasi
inessive vastapuhelussasi vastapuheluissasi
elative vastapuhelustasi vastapuheluistasi
illative vastapuheluusi vastapuheluihisi
adessive vastapuhelullasi vastapuheluillasi
ablative vastapuhelultasi vastapuheluiltasi
allative vastapuhelullesi vastapuheluillesi
essive vastapuhelunasi vastapuheluinasi
translative vastapuheluksesi vastapuheluiksesi
instructive — —
abessive vastapuheluttasi vastapuheluittasi
comitative — vastapuheluinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative vastapuhelumme vastapuhelumme
accusative nom. vastapuhelumme vastapuhelumme
gen. vastapuhelumme
genitive vastapuhelumme vastapuhelujemme
vastapuheluidemme
vastapuheluittemme
partitive vastapuheluamme vastapuhelujamme
vastapuheluitamme
inessive vastapuhelussamme vastapuheluissamme
elative vastapuhelustamme vastapuheluistamme
illative vastapuheluumme vastapuheluihimme
adessive vastapuhelullamme vastapuheluillamme
ablative vastapuhelultamme vastapuheluiltamme
allative vastapuhelullemme vastapuheluillemme
essive vastapuhelunamme vastapuheluinamme
translative vastapuheluksemme vastapuheluiksemme
instructive — —
abessive vastapuheluttamme vastapuheluittamme
comitative — vastapuheluinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative vastapuhelunne vastapuhelunne
accusative nom. vastapuhelunne vastapuhelunne
gen. vastapuhelunne
genitive vastapuhelunne vastapuhelujenne
vastapuheluidenne
vastapuheluittenne
partitive vastapuheluanne vastapuhelujanne
vastapuheluitanne
inessive vastapuhelussanne vastapuheluissanne
elative vastapuhelustanne vastapuheluistanne
illative vastapuheluunne vastapuheluihinne
adessive vastapuhelullanne vastapuheluillanne
ablative vastapuhelultanne vastapuheluiltanne
allative vastapuhelullenne vastapuheluillenne
essive vastapuhelunanne vastapuheluinanne
translative vastapuheluksenne vastapuheluiksenne
instructive — —
abessive vastapuheluttanne vastapuheluittanne
comitative — vastapuheluinenne
third-person possessor
singular plural
nominative vastapuhelunsa vastapuhelunsa
accusative nom. vastapuhelunsa vastapuhelunsa
gen. vastapuhelunsa
genitive vastapuhelunsa vastapuhelujensa
vastapuheluidensa
vastapuheluittensa
partitive vastapuheluaan
vastapuheluansa		 vastapuhelujaan
vastapuheluitaan
vastapuhelujansa
vastapuheluitansa
inessive vastapuhelussaan
vastapuhelussansa		 vastapuheluissaan
vastapuheluissansa
elative vastapuhelustaan
vastapuhelustansa		 vastapuheluistaan
vastapuheluistansa
illative vastapuheluunsa vastapuheluihinsa
adessive vastapuhelullaan
vastapuhelullansa		 vastapuheluillaan
vastapuheluillansa
ablative vastapuhelultaan
vastapuhelultansa		 vastapuheluiltaan
vastapuheluiltansa
allative vastapuhelulleen
vastapuhelullensa		 vastapuheluilleen
vastapuheluillensa
essive vastapuhelunaan
vastapuhelunansa		 vastapuheluinaan
vastapuheluinansa
translative vastapuhelukseen
vastapuheluksensa		 vastapuheluikseen
vastapuheluiksensa
instructive — —
abessive vastapuheluttaan
vastapuheluttansa		 vastapuheluittaan
vastapuheluittansa
comitative — vastapuheluineen
vastapuheluinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.