vastus

English

Etymology

From Latin vastus (“vast, immense, enormous, huge, monstrous”). Doublet of vast.

Pronunciation

(General American) IPA^(key): /ˈvæs.təs/

Noun

vastus (plural vasti)

(anatomy) One of the great muscles upon the front of the thigh.

Derived terms

vastus intermedius
vastus lateralis
vastus medialis

Anagrams

ustavs

Estonian

Noun

vastus (genitive vastuse, partitive vastust)

answer, response

Declension

Inflection of vastus (ÕS type 11/harjutus, no gradation)

	singular	plural
nominative	vastus	vastused
accusative	vastuse	vastused
genitive	vastuse	vastuste
partitive	vastust	vastusi
illative	vastusse vastusesse	vastustesse vastusisse
inessive	vastuses	vastustes vastusis
elative	vastusest	vastustest vastusist
allative	vastusele	vastustele vastusile
adessive	vastusel	vastustel vastusil
ablative	vastuselt	vastustelt vastusilt
translative	vastuseks	vastusteks vastusiks
terminative	vastuseni	vastusteni
essive	vastusena	vastustena
abessive	vastuseta	vastusteta
comitative	vastusega	vastustega

Finnish

Etymology

vasta- +‎ -us

Pronunciation

IPA^(key): /ˈʋɑstus/, [ˈʋɑs̠t̪us̠]
Rhymes: -ɑstus
Syllabification^(key): vas‧tus

Noun

vastus

resistor (electronic component)
resistance (the act of resisting, or the capacity to resist)
resistance (in physics, force that tends to oppose motion)
resistance (in physics, electrical resistance)
drag (resistance of air or other fluid to something moving in it)
opposition (opposing side in competition)
element (short form of heating element)
(slang, gaming) enemy
Synonyms: vihollinen, (slang) vihu

Declension

Inflection of vastus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		vastus	vastukset
genitive		vastuksen	vastusten vastuksien
partitive		vastusta	vastuksia
illative		vastukseen	vastuksiin
		singular	plural
nominative		vastus	vastukset
accusative	nom.	vastus	vastukset
accusative	gen.	vastuksen	vastukset
genitive		vastuksen	vastusten vastuksien
partitive		vastusta	vastuksia
inessive		vastuksessa	vastuksissa
elative		vastuksesta	vastuksista
illative		vastukseen	vastuksiin
adessive		vastuksella	vastuksilla
ablative		vastukselta	vastuksilta
allative		vastukselle	vastuksille
essive		vastuksena	vastuksina
translative		vastukseksi	vastuksiksi
instructive		—	vastuksin
abessive		vastuksetta	vastuksitta
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of vastus (type vastaus)

first-person singular possessor
		singular	plural
nominative		vastukseni	vastukseni
accusative	nom.	vastukseni	vastukseni
accusative	gen.	vastukseni	vastukseni
genitive		vastukseni	vastusteni vastuksieni
partitive		vastustani	vastuksiani
inessive		vastuksessani	vastuksissani
elative		vastuksestani	vastuksistani
illative		vastukseeni	vastuksiini
adessive		vastuksellani	vastuksillani
ablative		vastukseltani	vastuksiltani
allative		vastukselleni	vastuksilleni
essive		vastuksenani	vastuksinani
translative		vastuksekseni	vastuksikseni
instructive		—	—
abessive		vastuksettani	vastuksittani
comitative		—	vastuksineni

second-person singular possessor
		singular	plural
nominative		vastuksesi	vastuksesi
accusative	nom.	vastuksesi	vastuksesi
accusative	gen.	vastuksesi	vastuksesi
genitive		vastuksesi	vastustesi vastuksiesi
partitive		vastustasi	vastuksiasi
inessive		vastuksessasi	vastuksissasi
elative		vastuksestasi	vastuksistasi
illative		vastukseesi	vastuksiisi
adessive		vastuksellasi	vastuksillasi
ablative		vastukseltasi	vastuksiltasi
allative		vastuksellesi	vastuksillesi
essive		vastuksenasi	vastuksinasi
translative		vastukseksesi	vastuksiksesi
instructive		—	—
abessive		vastuksettasi	vastuksittasi
comitative		—	vastuksinesi

first-person plural possessor
		singular	plural
nominative		vastuksemme	vastuksemme
accusative	nom.	vastuksemme	vastuksemme
accusative	gen.	vastuksemme	vastuksemme
genitive		vastuksemme	vastustemme vastuksiemme
partitive		vastustamme	vastuksiamme
inessive		vastuksessamme	vastuksissamme
elative		vastuksestamme	vastuksistamme
illative		vastukseemme	vastuksiimme
adessive		vastuksellamme	vastuksillamme
ablative		vastukseltamme	vastuksiltamme
allative		vastuksellemme	vastuksillemme
essive		vastuksenamme	vastuksinamme
translative		vastukseksemme	vastuksiksemme
instructive		—	—
abessive		vastuksettamme	vastuksittamme
comitative		—	vastuksinemme

second-person plural possessor
		singular	plural
nominative		vastuksenne	vastuksenne
accusative	nom.	vastuksenne	vastuksenne
accusative	gen.	vastuksenne	vastuksenne
genitive		vastuksenne	vastustenne vastuksienne
partitive		vastustanne	vastuksianne
inessive		vastuksessanne	vastuksissanne
elative		vastuksestanne	vastuksistanne
illative		vastukseenne	vastuksiinne
adessive		vastuksellanne	vastuksillanne
ablative		vastukseltanne	vastuksiltanne
allative		vastuksellenne	vastuksillenne
essive		vastuksenanne	vastuksinanne
translative		vastukseksenne	vastuksiksenne
instructive		—	—
abessive		vastuksettanne	vastuksittanne
comitative		—	vastuksinenne

third-person possessor
		singular	plural
nominative		vastuksensa	vastuksensa
accusative	nom.	vastuksensa	vastuksensa
accusative	gen.	vastuksensa	vastuksensa
genitive		vastuksensa	vastustensa vastuksiensa
partitive		vastustaan vastustansa	vastuksiaan vastuksiansa
inessive		vastuksessaan vastuksessansa	vastuksissaan vastuksissansa
elative		vastuksestaan vastuksestansa	vastuksistaan vastuksistansa
illative		vastukseensa	vastuksiinsa
adessive		vastuksellaan vastuksellansa	vastuksillaan vastuksillansa
ablative		vastukseltaan vastukseltansa	vastuksiltaan vastuksiltansa
allative		vastukselleen vastuksellensa	vastuksilleen vastuksillensa
essive		vastuksenaan vastuksenansa	vastuksinaan vastuksinansa
translative		vastuksekseen vastukseksensa	vastuksikseen vastuksiksensa
instructive		—	—
abessive		vastuksettaan vastuksettansa	vastuksittaan vastuksittansa
comitative		—	vastuksineen vastuksinensa

Synonyms

(drag): ilmanvastus (of air), veden vastus (of water); väliaineen vastus (general)
(opposition): vastustaja

Latin

Etymology

From Proto-Italic *wāstos, from Proto-Indo-European *h₁weh₂- (“empty, wasted”). Cognate with English waste, German Wüste.

Pronunciation

(Classical) IPA^(key): /ˈu̯aːs.tus/, [ˈu̯äːs̠t̪ʊs̠]

(Ecclesiastical) IPA^(key): /ˈvas.tus/, [ˈväst̪us]

Adjective

vāstus (feminine vāsta, neuter vāstum, comparative vāstior, superlative vāstissimus); first/second-declension adjective

(literally) Empty, unoccupied, i.e. waste, desert.
1. (figurative) Uncultivated, unpolished, rude, rough, harsh.
Desolate, deserted, made lonely.
Wasted by destruction, laid waste, ravaged, devastated, destroyed.
(of size) Vast, immense, enormous, huge, monstrous.
Synonyms: impēnsus, immēnsus, ingēns, immānis
1. (of degree) Immense, enormous, prodigious, vast.
2. (figurative) Insatiable.

Declension

First/second-declension adjective.

Case / Gender	Masculine	Feminine	Neuter	Masculine	Feminine	Neuter
Number	Singular			Plural
Nominative	vāstus	vāsta	vāstum	vāstī	vāstae	vāsta
Genitive	vāstī	vāstae	vāstī	vāstōrum	vāstārum	vāstōrum
Dative	vāstō	vāstae	vāstō	vāstīs
Accusative	vāstum	vāstam	vāstum	vāstōs	vāstās	vāsta
Ablative	vāstō	vāstā	vāstō	vāstīs
Vocative	vāste	vāsta	vāstum	vāstī	vāstae	vāsta

Derived terms

Descendants

Catalan: vast
English: vast
French: vaste
Galician: vasto
Italian: vasto
Portuguese: vasto
Romanian: vast
Spanish: vasto

References

“vastus”, in Charlton T. Lewis and Charles Short (1879) A Latin Dictionary, Oxford: Clarendon Press
“vastus”, in Charlton T. Lewis (1891) An Elementary Latin Dictionary, New York: Harper & Brothers
vastus in Gaffiot, Félix (1934) Dictionnaire illustré latin-français, Hachette

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.