vesielokas

Ingrian
Vesielokkaita.

Etymology

From vesi (“water”) +‎ elokas (“animal”).

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈʋesiˌelokɑs/, [ˈʋe̞s̠iˌe̞ɫo̞kəz̠]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈʋesiˌelokɑs/, [ˈʋe̞ʒ̥iˌe̞ɫo̞ɡ̊ɑʒ̥]
  • Rhymes: -elokɑs
  • Hyphenation: ve‧si‧e‧lo‧kas

Noun

vesielokas

  1. sealife (marine animals)
    • 1937, V. A. Tetjurev, N. J. Molotsova, transl., Loonnontiito oppikirja alkușkoulua vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 24:
      Susi sööp lampaita, pääsköt, suenliiat, vaapsahaiset, suenkorennot, hämöläiset lovviit sikiäisiä, kalat söövvät matokkaisia ja toisia vesielokkaita.
      A wolf eats sheep, swallows, lizards, wasps, dragonflies, spiders catch insects, fishes eat worms and other marine animals.

Declension
Declension of vesielokas (type 2/patsas, kk-k gradation)
singular plural
nominative vesielokas vesielokkaat
genitive vesielokkaan vesielokkain
partitive vesielokasta, vesielokast vesielokkaita, vesielokkaja
illative vesielokkaasse vesielokkaisse
inessive vesielokkaas vesielokkais
elative vesielokkaast vesielokkaist
allative vesielokkaalle vesielokkaille
adessive vesielokkaal vesielokkail
ablative vesielokkaalt vesielokkailt
translative vesielokkaaks vesielokkaiks
essive vesielokkaanna, vesielokkaan vesielokkainna, vesielokkain
exessive1) vesielokkaant vesielokkaint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.