vieroittaminen

Finnish

Etymology

vieroittaa +‎ -minen

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈʋie̯roi̯tːɑminen/, [ˈʋie̞̯ro̞i̯t̪ˌt̪ɑmine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Syllabification(key): vie‧roit‧ta‧mi‧nen

Noun

vieroittaminen

  1. weaning
  2. breaking of a habit
  3. alienating, estranging

Declension
Inflection of vieroittaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative vieroittaminen vieroittamiset
genitive vieroittamisen vieroittamisten
vieroittamisien
partitive vieroittamista vieroittamisia
illative vieroittamiseen vieroittamisiin
singular plural
nominative vieroittaminen vieroittamiset
accusative nom. vieroittaminen vieroittamiset
gen. vieroittamisen
genitive vieroittamisen vieroittamisten
vieroittamisien
partitive vieroittamista vieroittamisia
inessive vieroittamisessa vieroittamisissa
elative vieroittamisesta vieroittamisista
illative vieroittamiseen vieroittamisiin
adessive vieroittamisella vieroittamisilla
ablative vieroittamiselta vieroittamisilta
allative vieroittamiselle vieroittamisille
essive vieroittamisena vieroittamisina
translative vieroittamiseksi vieroittamisiksi
instructive — vieroittamisin
abessive vieroittamisetta vieroittamisitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vieroittaminen (type nainen)
first-person singular possessor
singular plural
nominative vieroittamiseni vieroittamiseni
accusative nom. vieroittamiseni vieroittamiseni
gen. vieroittamiseni
genitive vieroittamiseni vieroittamisteni
vieroittamisieni
partitive vieroittamistani vieroittamisiani
inessive vieroittamisessani vieroittamisissani
elative vieroittamisestani vieroittamisistani
illative vieroittamiseeni vieroittamisiini
adessive vieroittamisellani vieroittamisillani
ablative vieroittamiseltani vieroittamisiltani
allative vieroittamiselleni vieroittamisilleni
essive vieroittamisenani vieroittamisinani
translative vieroittamisekseni vieroittamisikseni
instructive — —
abessive vieroittamisettani vieroittamisittani
comitative — vieroittamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative vieroittamisesi vieroittamisesi
accusative nom. vieroittamisesi vieroittamisesi
gen. vieroittamisesi
genitive vieroittamisesi vieroittamistesi
vieroittamisiesi
partitive vieroittamistasi vieroittamisiasi
inessive vieroittamisessasi vieroittamisissasi
elative vieroittamisestasi vieroittamisistasi
illative vieroittamiseesi vieroittamisiisi
adessive vieroittamisellasi vieroittamisillasi
ablative vieroittamiseltasi vieroittamisiltasi
allative vieroittamisellesi vieroittamisillesi
essive vieroittamisenasi vieroittamisinasi
translative vieroittamiseksesi vieroittamisiksesi
instructive — —
abessive vieroittamisettasi vieroittamisittasi
comitative — vieroittamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative vieroittamisemme vieroittamisemme
accusative nom. vieroittamisemme vieroittamisemme
gen. vieroittamisemme
genitive vieroittamisemme vieroittamistemme
vieroittamisiemme
partitive vieroittamistamme vieroittamisiamme
inessive vieroittamisessamme vieroittamisissamme
elative vieroittamisestamme vieroittamisistamme
illative vieroittamiseemme vieroittamisiimme
adessive vieroittamisellamme vieroittamisillamme
ablative vieroittamiseltamme vieroittamisiltamme
allative vieroittamisellemme vieroittamisillemme
essive vieroittamisenamme vieroittamisinamme
translative vieroittamiseksemme vieroittamisiksemme
instructive — —
abessive vieroittamisettamme vieroittamisittamme
comitative — vieroittamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative vieroittamisenne vieroittamisenne
accusative nom. vieroittamisenne vieroittamisenne
gen. vieroittamisenne
genitive vieroittamisenne vieroittamistenne
vieroittamisienne
partitive vieroittamistanne vieroittamisianne
inessive vieroittamisessanne vieroittamisissanne
elative vieroittamisestanne vieroittamisistanne
illative vieroittamiseenne vieroittamisiinne
adessive vieroittamisellanne vieroittamisillanne
ablative vieroittamiseltanne vieroittamisiltanne
allative vieroittamisellenne vieroittamisillenne
essive vieroittamisenanne vieroittamisinanne
translative vieroittamiseksenne vieroittamisiksenne
instructive — —
abessive vieroittamisettanne vieroittamisittanne
comitative — vieroittamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative vieroittamisensa vieroittamisensa
accusative nom. vieroittamisensa vieroittamisensa
gen. vieroittamisensa
genitive vieroittamisensa vieroittamistensa
vieroittamisiensa
partitive vieroittamistaan
vieroittamistansa		 vieroittamisiaan
vieroittamisiansa
inessive vieroittamisessaan
vieroittamisessansa		 vieroittamisissaan
vieroittamisissansa
elative vieroittamisestaan
vieroittamisestansa		 vieroittamisistaan
vieroittamisistansa
illative vieroittamiseensa vieroittamisiinsa
adessive vieroittamisellaan
vieroittamisellansa		 vieroittamisillaan
vieroittamisillansa
ablative vieroittamiseltaan
vieroittamiseltansa		 vieroittamisiltaan
vieroittamisiltansa
allative vieroittamiselleen
vieroittamisellensa		 vieroittamisilleen
vieroittamisillensa
essive vieroittamisenaan
vieroittamisenansa		 vieroittamisinaan
vieroittamisinansa
translative vieroittamisekseen
vieroittamiseksensa		 vieroittamisikseen
vieroittamisiksensa
instructive — —
abessive vieroittamisettaan
vieroittamisettansa		 vieroittamisittaan
vieroittamisittansa
comitative — vieroittamisineen
vieroittamisinensa

Verb

vieroittaminen

  1. nominative of fourth infinitive of vieroittaa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.