vihelteleminen

Finnish

Etymology

vihellellä +‎ -minen

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈʋihelteleminen/, [ˈʋiɦe̞lˌt̪e̞le̞ˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): vi‧hel‧te‧le‧mi‧nen

Noun

vihelteleminen

  1. whistling around

Declension
Inflection of vihelteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative vihelteleminen viheltelemiset
genitive viheltelemisen viheltelemisten
viheltelemisien
partitive viheltelemistä viheltelemisiä
illative viheltelemiseen viheltelemisiin
singular plural
nominative vihelteleminen viheltelemiset
accusative nom. vihelteleminen viheltelemiset
gen. viheltelemisen
genitive viheltelemisen viheltelemisten
viheltelemisien
partitive viheltelemistä viheltelemisiä
inessive viheltelemisessä viheltelemisissä
elative viheltelemisestä viheltelemisistä
illative viheltelemiseen viheltelemisiin
adessive viheltelemisellä viheltelemisillä
ablative viheltelemiseltä viheltelemisiltä
allative viheltelemiselle viheltelemisille
essive viheltelemisenä viheltelemisinä
translative viheltelemiseksi viheltelemisiksi
instructive — viheltelemisin
abessive viheltelemisettä viheltelemisittä
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vihelteleminen (type nainen)
first-person singular possessor
singular plural
nominative viheltelemiseni viheltelemiseni
accusative nom. viheltelemiseni viheltelemiseni
gen. viheltelemiseni
genitive viheltelemiseni viheltelemisteni
viheltelemisieni
partitive viheltelemistäni viheltelemisiäni
inessive viheltelemisessäni viheltelemisissäni
elative viheltelemisestäni viheltelemisistäni
illative viheltelemiseeni viheltelemisiini
adessive viheltelemiselläni viheltelemisilläni
ablative viheltelemiseltäni viheltelemisiltäni
allative viheltelemiselleni viheltelemisilleni
essive viheltelemisenäni viheltelemisinäni
translative viheltelemisekseni viheltelemisikseni
instructive — —
abessive viheltelemisettäni viheltelemisittäni
comitative — viheltelemisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative viheltelemisesi viheltelemisesi
accusative nom. viheltelemisesi viheltelemisesi
gen. viheltelemisesi
genitive viheltelemisesi viheltelemistesi
viheltelemisiesi
partitive viheltelemistäsi viheltelemisiäsi
inessive viheltelemisessäsi viheltelemisissäsi
elative viheltelemisestäsi viheltelemisistäsi
illative viheltelemiseesi viheltelemisiisi
adessive viheltelemiselläsi viheltelemisilläsi
ablative viheltelemiseltäsi viheltelemisiltäsi
allative viheltelemisellesi viheltelemisillesi
essive viheltelemisenäsi viheltelemisinäsi
translative viheltelemiseksesi viheltelemisiksesi
instructive — —
abessive viheltelemisettäsi viheltelemisittäsi
comitative — viheltelemisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative viheltelemisemme viheltelemisemme
accusative nom. viheltelemisemme viheltelemisemme
gen. viheltelemisemme
genitive viheltelemisemme viheltelemistemme
viheltelemisiemme
partitive viheltelemistämme viheltelemisiämme
inessive viheltelemisessämme viheltelemisissämme
elative viheltelemisestämme viheltelemisistämme
illative viheltelemiseemme viheltelemisiimme
adessive viheltelemisellämme viheltelemisillämme
ablative viheltelemiseltämme viheltelemisiltämme
allative viheltelemisellemme viheltelemisillemme
essive viheltelemisenämme viheltelemisinämme
translative viheltelemiseksemme viheltelemisiksemme
instructive — —
abessive viheltelemisettämme viheltelemisittämme
comitative — viheltelemisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative viheltelemisenne viheltelemisenne
accusative nom. viheltelemisenne viheltelemisenne
gen. viheltelemisenne
genitive viheltelemisenne viheltelemistenne
viheltelemisienne
partitive viheltelemistänne viheltelemisiänne
inessive viheltelemisessänne viheltelemisissänne
elative viheltelemisestänne viheltelemisistänne
illative viheltelemiseenne viheltelemisiinne
adessive viheltelemisellänne viheltelemisillänne
ablative viheltelemiseltänne viheltelemisiltänne
allative viheltelemisellenne viheltelemisillenne
essive viheltelemisenänne viheltelemisinänne
translative viheltelemiseksenne viheltelemisiksenne
instructive — —
abessive viheltelemisettänne viheltelemisittänne
comitative — viheltelemisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative viheltelemisensä viheltelemisensä
accusative nom. viheltelemisensä viheltelemisensä
gen. viheltelemisensä
genitive viheltelemisensä viheltelemistensä
viheltelemisiensä
partitive viheltelemistään
viheltelemistänsä		 viheltelemisiään
viheltelemisiänsä
inessive viheltelemisessään
viheltelemisessänsä		 viheltelemisissään
viheltelemisissänsä
elative viheltelemisestään
viheltelemisestänsä		 viheltelemisistään
viheltelemisistänsä
illative viheltelemiseensä viheltelemisiinsä
adessive viheltelemisellään
viheltelemisellänsä		 viheltelemisillään
viheltelemisillänsä
ablative viheltelemiseltään
viheltelemiseltänsä		 viheltelemisiltään
viheltelemisiltänsä
allative viheltelemiselleen
viheltelemisellensä		 viheltelemisilleen
viheltelemisillensä
essive viheltelemisenään
viheltelemisenänsä		 viheltelemisinään
viheltelemisinänsä
translative viheltelemisekseen
viheltelemiseksensä		 viheltelemisikseen
viheltelemisiksensä
instructive — —
abessive viheltelemisettään
viheltelemisettänsä		 viheltelemisittään
viheltelemisittänsä
comitative — viheltelemisineen
viheltelemisinensä

Verb

vihelteleminen

  1. nominative of fourth infinitive of vihellellä
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.