viittaus

Finnish

Etymology

viitta- +‎ -us

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈʋiːtːɑus/, [ˈʋiːt̪ːɑus̠]
  • Rhymes: -iːtːɑus
  • Syllabification(key): viit‧ta‧us

Noun

viittaus

  1. raise of hand (hand movement to catch someone's attention, such as one made at school by a student when he/she wants to speak up)
  2. wave (sideways movement movement of the hand, especially to show a direction)
  3. reference (short written identification of a previously published work which is used as a source for a text)
    Artikkelissa on useita viittauksia kirjoittajan omiin tutkimuksiin.
    The article contains numerous references to author's own research.
  4. hint, insinuation

Declension
Inflection of viittaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative viittaus viittaukset
genitive viittauksen viittausten
viittauksien
partitive viittausta viittauksia
illative viittaukseen viittauksiin
singular plural
nominative viittaus viittaukset
accusative nom. viittaus viittaukset
gen. viittauksen
genitive viittauksen viittausten
viittauksien
partitive viittausta viittauksia
inessive viittauksessa viittauksissa
elative viittauksesta viittauksista
illative viittaukseen viittauksiin
adessive viittauksella viittauksilla
ablative viittaukselta viittauksilta
allative viittaukselle viittauksille
essive viittauksena viittauksina
translative viittaukseksi viittauksiksi
instructive — viittauksin
abessive viittauksetta viittauksitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of viittaus (type vastaus)
first-person singular possessor
singular plural
nominative viittaukseni viittaukseni
accusative nom. viittaukseni viittaukseni
gen. viittaukseni
genitive viittaukseni viittausteni
viittauksieni
partitive viittaustani viittauksiani
inessive viittauksessani viittauksissani
elative viittauksestani viittauksistani
illative viittaukseeni viittauksiini
adessive viittauksellani viittauksillani
ablative viittaukseltani viittauksiltani
allative viittaukselleni viittauksilleni
essive viittauksenani viittauksinani
translative viittauksekseni viittauksikseni
instructive — —
abessive viittauksettani viittauksittani
comitative — viittauksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative viittauksesi viittauksesi
accusative nom. viittauksesi viittauksesi
gen. viittauksesi
genitive viittauksesi viittaustesi
viittauksiesi
partitive viittaustasi viittauksiasi
inessive viittauksessasi viittauksissasi
elative viittauksestasi viittauksistasi
illative viittaukseesi viittauksiisi
adessive viittauksellasi viittauksillasi
ablative viittaukseltasi viittauksiltasi
allative viittauksellesi viittauksillesi
essive viittauksenasi viittauksinasi
translative viittaukseksesi viittauksiksesi
instructive — —
abessive viittauksettasi viittauksittasi
comitative — viittauksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative viittauksemme viittauksemme
accusative nom. viittauksemme viittauksemme
gen. viittauksemme
genitive viittauksemme viittaustemme
viittauksiemme
partitive viittaustamme viittauksiamme
inessive viittauksessamme viittauksissamme
elative viittauksestamme viittauksistamme
illative viittaukseemme viittauksiimme
adessive viittauksellamme viittauksillamme
ablative viittaukseltamme viittauksiltamme
allative viittauksellemme viittauksillemme
essive viittauksenamme viittauksinamme
translative viittaukseksemme viittauksiksemme
instructive — —
abessive viittauksettamme viittauksittamme
comitative — viittauksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative viittauksenne viittauksenne
accusative nom. viittauksenne viittauksenne
gen. viittauksenne
genitive viittauksenne viittaustenne
viittauksienne
partitive viittaustanne viittauksianne
inessive viittauksessanne viittauksissanne
elative viittauksestanne viittauksistanne
illative viittaukseenne viittauksiinne
adessive viittauksellanne viittauksillanne
ablative viittaukseltanne viittauksiltanne
allative viittauksellenne viittauksillenne
essive viittauksenanne viittauksinanne
translative viittaukseksenne viittauksiksenne
instructive — —
abessive viittauksettanne viittauksittanne
comitative — viittauksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative viittauksensa viittauksensa
accusative nom. viittauksensa viittauksensa
gen. viittauksensa
genitive viittauksensa viittaustensa
viittauksiensa
partitive viittaustaan
viittaustansa		 viittauksiaan
viittauksiansa
inessive viittauksessaan
viittauksessansa		 viittauksissaan
viittauksissansa
elative viittauksestaan
viittauksestansa		 viittauksistaan
viittauksistansa
illative viittaukseensa viittauksiinsa
adessive viittauksellaan
viittauksellansa		 viittauksillaan
viittauksillansa
ablative viittaukseltaan
viittaukseltansa		 viittauksiltaan
viittauksiltansa
allative viittaukselleen
viittauksellensa		 viittauksilleen
viittauksillensa
essive viittauksenaan
viittauksenansa		 viittauksinaan
viittauksinansa
translative viittauksekseen
viittaukseksensa		 viittauksikseen
viittauksiksensa
instructive — —
abessive viittauksettaan
viittauksettansa		 viittauksittaan
viittauksittansa
comitative — viittauksineen
viittauksinensa

Synonyms

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.