virkailla

Finnish

Etymology

virka +‎ -illa

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈʋirkɑi̯lːɑˣ/, [ˈʋirkɑi̯lːɑ(ʔ)]
  • Rhymes: -irkɑilːɑ
  • Syllabification(key): vir‧kail‧la

Verb

virkailla

  1. (intransitive, dialectal) to stall, drag one's feet, procrastinate

Conjugation
Inflection of virkailla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. virkailen en virkaile 1st sing. olen virkaillut en ole virkaillut
2nd sing. virkailet et virkaile 2nd sing. olet virkaillut et ole virkaillut
3rd sing. virkailee ei virkaile 3rd sing. on virkaillut ei ole virkaillut
1st plur. virkailemme emme virkaile 1st plur. olemme virkailleet emme ole virkailleet
2nd plur. virkailette ette virkaile 2nd plur. olette virkailleet ette ole virkailleet
3rd plur. virkailevat eivät virkaile 3rd plur. ovat virkailleet eivät ole virkailleet
passive virkaillaan ei virkailla passive on virkailtu ei ole virkailtu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. virkailin en virkaillut 1st sing. olin virkaillut en ollut virkaillut
2nd sing. virkailit et virkaillut 2nd sing. olit virkaillut et ollut virkaillut
3rd sing. virkaili ei virkaillut 3rd sing. oli virkaillut ei ollut virkaillut
1st plur. virkailimme emme virkailleet 1st plur. olimme virkailleet emme olleet virkailleet
2nd plur. virkailitte ette virkailleet 2nd plur. olitte virkailleet ette olleet virkailleet
3rd plur. virkailivat eivät virkailleet 3rd plur. olivat virkailleet eivät olleet virkailleet
passive virkailtiin ei virkailtu passive oli virkailtu ei ollut virkailtu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. virkailisin en virkailisi 1st sing. olisin virkaillut en olisi virkaillut
2nd sing. virkailisit et virkailisi 2nd sing. olisit virkaillut et olisi virkaillut
3rd sing. virkailisi ei virkailisi 3rd sing. olisi virkaillut ei olisi virkaillut
1st plur. virkailisimme emme virkailisi 1st plur. olisimme virkailleet emme olisi virkailleet
2nd plur. virkailisitte ette virkailisi 2nd plur. olisitte virkailleet ette olisi virkailleet
3rd plur. virkailisivat eivät virkailisi 3rd plur. olisivat virkailleet eivät olisi virkailleet
passive virkailtaisiin ei virkailtaisi passive olisi virkailtu ei olisi virkailtu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. virkaile älä virkaile 2nd sing. ole virkaillut älä ole virkaillut
3rd sing. virkailkoon älköön virkailko 3rd sing. olkoon virkaillut älköön olko virkaillut
1st plur. virkailkaamme älkäämme virkailko 1st plur. olkaamme virkailleet älkäämme olko virkailleet
2nd plur. virkailkaa älkää virkailko 2nd plur. olkaa virkailleet älkää olko virkailleet
3rd plur. virkailkoot älkööt virkailko 3rd plur. olkoot virkailleet älkööt olko virkailleet
passive virkailtakoon älköön virkailtako passive olkoon virkailtu älköön olko virkailtu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. virkaillen en virkaille 1st sing. lienen virkaillut en liene virkaillut
2nd sing. virkaillet et virkaille 2nd sing. lienet virkaillut et liene virkaillut
3rd sing. virkaillee ei virkaille 3rd sing. lienee virkaillut ei liene virkaillut
1st plur. virkaillemme emme virkaille 1st plur. lienemme virkailleet emme liene virkailleet
2nd plur. virkaillette ette virkaille 2nd plur. lienette virkailleet ette liene virkailleet
3rd plur. virkaillevat eivät virkaille 3rd plur. lienevät virkailleet eivät liene virkailleet
passive virkailtaneen ei virkailtane passive lienee virkailtu ei liene virkailtu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st virkailla present virkaileva virkailtava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st virkaillakseni virkaillaksemme
2nd virkaillaksesi virkaillaksenne
3rd virkaillakseen
virkaillaksensa
 past virkaillut virkailtu
2nd inessive2 virkaillessa virkailtaessa agent3 virkailema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st virkaillessani virkaillessamme
2nd virkaillessasi virkaillessanne
3rd virkaillessaan
virkaillessansa
 negative virkailematon
instructive virkaillen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix or the third infinitives.
4) Identical in form to the -minen verbal nouns, but used differently (more details).

3rd inessive virkailemassa —
elative virkailemasta —
illative virkailemaan —
adessive virkailemalla —
abessive virkailematta —
instructive virkaileman virkailtaman
4th4 nominative virkaileminen
partitive virkailemista
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st virkailemaisillani virkailemaisillamme
2nd virkailemaisillasi virkailemaisillanne
3rd virkailemaisillaan
virkailemaisillansa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.