yksilömurre

Finnish

Etymology

yksilö (“individual”) +‎ murre (“dialect”)

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈyksiløˌmurːeˣ/, [ˈyks̠ilø̞ˌmurːe̞(ʔ)]
  • Rhymes: -urːe
  • Syllabification(key): yk‧si‧lö‧mur‧re

Noun

yksilömurre

  1. (linguistics) idiolect

Declension
Inflection of yksilömurre (Kotus type 48*K/hame, rt-rr gradation)
nominative yksilömurre yksilömurteet
genitive yksilömurteen yksilömurteiden
yksilömurteitten
partitive yksilömurretta yksilömurteita
illative yksilömurteeseen yksilömurteisiin
yksilömurteihin
singular plural
nominative yksilömurre yksilömurteet
accusative nom. yksilömurre yksilömurteet
gen. yksilömurteen
genitive yksilömurteen yksilömurteiden
yksilömurteitten
partitive yksilömurretta yksilömurteita
inessive yksilömurteessa yksilömurteissa
elative yksilömurteesta yksilömurteista
illative yksilömurteeseen yksilömurteisiin
yksilömurteihin
adessive yksilömurteella yksilömurteilla
ablative yksilömurteelta yksilömurteilta
allative yksilömurteelle yksilömurteille
essive yksilömurteena yksilömurteina
translative yksilömurteeksi yksilömurteiksi
instructive — yksilömurtein
abessive yksilömurteetta yksilömurteitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of yksilömurre (type hame)
first-person singular possessor
singular plural
nominative yksilömurteeni yksilömurteeni
accusative nom. yksilömurteeni yksilömurteeni
gen. yksilömurteeni
genitive yksilömurteeni yksilömurteideni
yksilömurteitteni
partitive yksilömurrettani yksilömurteitani
inessive yksilömurteessani yksilömurteissani
elative yksilömurteestani yksilömurteistani
illative yksilömurteeseeni yksilömurteisiini
yksilömurteihini
adessive yksilömurteellani yksilömurteillani
ablative yksilömurteeltani yksilömurteiltani
allative yksilömurteelleni yksilömurteilleni
essive yksilömurteenani yksilömurteinani
translative yksilömurteekseni yksilömurteikseni
instructive — —
abessive yksilömurteettani yksilömurteittani
comitative — yksilömurteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative yksilömurteesi yksilömurteesi
accusative nom. yksilömurteesi yksilömurteesi
gen. yksilömurteesi
genitive yksilömurteesi yksilömurteidesi
yksilömurteittesi
partitive yksilömurrettasi yksilömurteitasi
inessive yksilömurteessasi yksilömurteissasi
elative yksilömurteestasi yksilömurteistasi
illative yksilömurteeseesi yksilömurteisiisi
yksilömurteihisi
adessive yksilömurteellasi yksilömurteillasi
ablative yksilömurteeltasi yksilömurteiltasi
allative yksilömurteellesi yksilömurteillesi
essive yksilömurteenasi yksilömurteinasi
translative yksilömurteeksesi yksilömurteiksesi
instructive — —
abessive yksilömurteettasi yksilömurteittasi
comitative — yksilömurteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative yksilömurteemme yksilömurteemme
accusative nom. yksilömurteemme yksilömurteemme
gen. yksilömurteemme
genitive yksilömurteemme yksilömurteidemme
yksilömurteittemme
partitive yksilömurrettamme yksilömurteitamme
inessive yksilömurteessamme yksilömurteissamme
elative yksilömurteestamme yksilömurteistamme
illative yksilömurteeseemme yksilömurteisiimme
yksilömurteihimme
adessive yksilömurteellamme yksilömurteillamme
ablative yksilömurteeltamme yksilömurteiltamme
allative yksilömurteellemme yksilömurteillemme
essive yksilömurteenamme yksilömurteinamme
translative yksilömurteeksemme yksilömurteiksemme
instructive — —
abessive yksilömurteettamme yksilömurteittamme
comitative — yksilömurteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative yksilömurteenne yksilömurteenne
accusative nom. yksilömurteenne yksilömurteenne
gen. yksilömurteenne
genitive yksilömurteenne yksilömurteidenne
yksilömurteittenne
partitive yksilömurrettanne yksilömurteitanne
inessive yksilömurteessanne yksilömurteissanne
elative yksilömurteestanne yksilömurteistanne
illative yksilömurteeseenne yksilömurteisiinne
yksilömurteihinne
adessive yksilömurteellanne yksilömurteillanne
ablative yksilömurteeltanne yksilömurteiltanne
allative yksilömurteellenne yksilömurteillenne
essive yksilömurteenanne yksilömurteinanne
translative yksilömurteeksenne yksilömurteiksenne
instructive — —
abessive yksilömurteettanne yksilömurteittanne
comitative — yksilömurteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative yksilömurteensa yksilömurteensa
accusative nom. yksilömurteensa yksilömurteensa
gen. yksilömurteensa
genitive yksilömurteensa yksilömurteidensa
yksilömurteittensa
partitive yksilömurrettaan
yksilömurrettansa		 yksilömurteitaan
yksilömurteitansa
inessive yksilömurteessaan
yksilömurteessansa		 yksilömurteissaan
yksilömurteissansa
elative yksilömurteestaan
yksilömurteestansa		 yksilömurteistaan
yksilömurteistansa
illative yksilömurteeseensa yksilömurteisiinsa
yksilömurteihinsa
adessive yksilömurteellaan
yksilömurteellansa		 yksilömurteillaan
yksilömurteillansa
ablative yksilömurteeltaan
yksilömurteeltansa		 yksilömurteiltaan
yksilömurteiltansa
allative yksilömurteelleen
yksilömurteellensa		 yksilömurteilleen
yksilömurteillensa
essive yksilömurteenaan
yksilömurteenansa		 yksilömurteinaan
yksilömurteinansa
translative yksilömurteekseen
yksilömurteeksensa		 yksilömurteikseen
yksilömurteiksensa
instructive — —
abessive yksilömurteettaan
yksilömurteettansa		 yksilömurteittaan
yksilömurteittansa
comitative — yksilömurteineen
yksilömurteinensa

Synonyms
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.