yksinpuhelu

Finnish

Etymology

yksin +‎ puhelu

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈyksinˌpuhelu/, [ˈyks̠imˌpuɦe̞lu]
  • Rhymes: -uhelu
  • Syllabification(key): yk‧sin‧pu‧he‧lu

Noun

yksinpuhelu

  1. (drama) monologue (speech presented by a single character, either as to himself or clearly addressing the audience)
  2. monologue (long, uninterrupted utterance)
  3. (drama) soliloquy (act of a character speaking to himself so as to reveal his thoughts to the audience)
    Toisen näytöksen lopussa pääkonna esitti yksinpuhelun kertoen suunnitelmistaan hyökätä sankaria vastaan.
    At the end of the second act the main villain gave a soliloquy detailing his plans to attack the protagonist.

Declension
Inflection of yksinpuhelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative yksinpuhelu yksinpuhelut
genitive yksinpuhelun yksinpuhelujen
yksinpuheluiden
yksinpuheluitten
partitive yksinpuhelua yksinpuheluja
yksinpuheluita
illative yksinpuheluun yksinpuheluihin
singular plural
nominative yksinpuhelu yksinpuhelut
accusative nom. yksinpuhelu yksinpuhelut
gen. yksinpuhelun
genitive yksinpuhelun yksinpuhelujen
yksinpuheluiden
yksinpuheluitten
partitive yksinpuhelua yksinpuheluja
yksinpuheluita
inessive yksinpuhelussa yksinpuheluissa
elative yksinpuhelusta yksinpuheluista
illative yksinpuheluun yksinpuheluihin
adessive yksinpuhelulla yksinpuheluilla
ablative yksinpuhelulta yksinpuheluilta
allative yksinpuhelulle yksinpuheluille
essive yksinpuheluna yksinpuheluina
translative yksinpuheluksi yksinpuheluiksi
instructive — yksinpuheluin
abessive yksinpuhelutta yksinpuheluitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of yksinpuhelu (type palvelu)
first-person singular possessor
singular plural
nominative yksinpuheluni yksinpuheluni
accusative nom. yksinpuheluni yksinpuheluni
gen. yksinpuheluni
genitive yksinpuheluni yksinpuhelujeni
yksinpuheluideni
yksinpuheluitteni
partitive yksinpuheluani yksinpuhelujani
yksinpuheluitani
inessive yksinpuhelussani yksinpuheluissani
elative yksinpuhelustani yksinpuheluistani
illative yksinpuheluuni yksinpuheluihini
adessive yksinpuhelullani yksinpuheluillani
ablative yksinpuhelultani yksinpuheluiltani
allative yksinpuhelulleni yksinpuheluilleni
essive yksinpuhelunani yksinpuheluinani
translative yksinpuhelukseni yksinpuheluikseni
instructive — —
abessive yksinpuheluttani yksinpuheluittani
comitative — yksinpuheluineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative yksinpuhelusi yksinpuhelusi
accusative nom. yksinpuhelusi yksinpuhelusi
gen. yksinpuhelusi
genitive yksinpuhelusi yksinpuhelujesi
yksinpuheluidesi
yksinpuheluittesi
partitive yksinpuheluasi yksinpuhelujasi
yksinpuheluitasi
inessive yksinpuhelussasi yksinpuheluissasi
elative yksinpuhelustasi yksinpuheluistasi
illative yksinpuheluusi yksinpuheluihisi
adessive yksinpuhelullasi yksinpuheluillasi
ablative yksinpuhelultasi yksinpuheluiltasi
allative yksinpuhelullesi yksinpuheluillesi
essive yksinpuhelunasi yksinpuheluinasi
translative yksinpuheluksesi yksinpuheluiksesi
instructive — —
abessive yksinpuheluttasi yksinpuheluittasi
comitative — yksinpuheluinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative yksinpuhelumme yksinpuhelumme
accusative nom. yksinpuhelumme yksinpuhelumme
gen. yksinpuhelumme
genitive yksinpuhelumme yksinpuhelujemme
yksinpuheluidemme
yksinpuheluittemme
partitive yksinpuheluamme yksinpuhelujamme
yksinpuheluitamme
inessive yksinpuhelussamme yksinpuheluissamme
elative yksinpuhelustamme yksinpuheluistamme
illative yksinpuheluumme yksinpuheluihimme
adessive yksinpuhelullamme yksinpuheluillamme
ablative yksinpuhelultamme yksinpuheluiltamme
allative yksinpuhelullemme yksinpuheluillemme
essive yksinpuhelunamme yksinpuheluinamme
translative yksinpuheluksemme yksinpuheluiksemme
instructive — —
abessive yksinpuheluttamme yksinpuheluittamme
comitative — yksinpuheluinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative yksinpuhelunne yksinpuhelunne
accusative nom. yksinpuhelunne yksinpuhelunne
gen. yksinpuhelunne
genitive yksinpuhelunne yksinpuhelujenne
yksinpuheluidenne
yksinpuheluittenne
partitive yksinpuheluanne yksinpuhelujanne
yksinpuheluitanne
inessive yksinpuhelussanne yksinpuheluissanne
elative yksinpuhelustanne yksinpuheluistanne
illative yksinpuheluunne yksinpuheluihinne
adessive yksinpuhelullanne yksinpuheluillanne
ablative yksinpuhelultanne yksinpuheluiltanne
allative yksinpuhelullenne yksinpuheluillenne
essive yksinpuhelunanne yksinpuheluinanne
translative yksinpuheluksenne yksinpuheluiksenne
instructive — —
abessive yksinpuheluttanne yksinpuheluittanne
comitative — yksinpuheluinenne
third-person possessor
singular plural
nominative yksinpuhelunsa yksinpuhelunsa
accusative nom. yksinpuhelunsa yksinpuhelunsa
gen. yksinpuhelunsa
genitive yksinpuhelunsa yksinpuhelujensa
yksinpuheluidensa
yksinpuheluittensa
partitive yksinpuheluaan
yksinpuheluansa		 yksinpuhelujaan
yksinpuheluitaan
yksinpuhelujansa
yksinpuheluitansa
inessive yksinpuhelussaan
yksinpuhelussansa		 yksinpuheluissaan
yksinpuheluissansa
elative yksinpuhelustaan
yksinpuhelustansa		 yksinpuheluistaan
yksinpuheluistansa
illative yksinpuheluunsa yksinpuheluihinsa
adessive yksinpuhelullaan
yksinpuhelullansa		 yksinpuheluillaan
yksinpuheluillansa
ablative yksinpuhelultaan
yksinpuhelultansa		 yksinpuheluiltaan
yksinpuheluiltansa
allative yksinpuhelulleen
yksinpuhelullensa		 yksinpuheluilleen
yksinpuheluillensa
essive yksinpuhelunaan
yksinpuhelunansa		 yksinpuheluinaan
yksinpuheluinansa
translative yksinpuhelukseen
yksinpuheluksensa		 yksinpuheluikseen
yksinpuheluiksensa
instructive — —
abessive yksinpuheluttaan
yksinpuheluttansa		 yksinpuheluittaan
yksinpuheluittansa
comitative — yksinpuheluineen
yksinpuheluinensa

Synonyms
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.