ylimielinen

Finnish

yli- (“superior”) +‎ -mielinen (“-minded”)

ylimielinen (comparative ylimielisempi, superlative ylimielisin)

arrogant, haughty (having excessive pride in oneself, often with contempt or disrespect for others)
condescending (assuming a tone of superiority, or a patronizing attitude)

Inflection of ylimielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		ylimielinen	ylimieliset
genitive		ylimielisen	ylimielisten ylimielisien
partitive		ylimielistä	ylimielisiä
illative		ylimieliseen	ylimielisiin
		singular	plural
nominative		ylimielinen	ylimieliset
accusative	nom.	ylimielinen	ylimieliset
accusative	gen.	ylimielisen	ylimieliset
genitive		ylimielisen	ylimielisten ylimielisien
partitive		ylimielistä	ylimielisiä
inessive		ylimielisessä	ylimielisissä
elative		ylimielisestä	ylimielisistä
illative		ylimieliseen	ylimielisiin
adessive		ylimielisellä	ylimielisillä
ablative		ylimieliseltä	ylimielisiltä
allative		ylimieliselle	ylimielisille
essive		ylimielisenä	ylimielisinä
translative		ylimieliseksi	ylimielisiksi
instructive		—	ylimielisin
abessive		ylimielisettä	ylimielisittä
comitative		—	ylimielisine

Possessive forms of ylimielinen (type nainen)

Rare. Only used with substantive adjectives.

first-person singular possessor
		singular	plural
nominative		ylimieliseni	ylimieliseni
accusative	nom.	ylimieliseni	ylimieliseni
accusative	gen.	ylimieliseni	ylimieliseni
genitive		ylimieliseni	ylimielisteni ylimielisieni
partitive		ylimielistäni	ylimielisiäni
inessive		ylimielisessäni	ylimielisissäni
elative		ylimielisestäni	ylimielisistäni
illative		ylimieliseeni	ylimielisiini
adessive		ylimieliselläni	ylimielisilläni
ablative		ylimieliseltäni	ylimielisiltäni
allative		ylimieliselleni	ylimielisilleni
essive		ylimielisenäni	ylimielisinäni
translative		ylimielisekseni	ylimielisikseni
instructive		—	—
abessive		ylimielisettäni	ylimielisittäni
comitative		—	ylimielisineni

second-person singular possessor
		singular	plural
nominative		ylimielisesi	ylimielisesi
accusative	nom.	ylimielisesi	ylimielisesi
accusative	gen.	ylimielisesi	ylimielisesi
genitive		ylimielisesi	ylimielistesi ylimielisiesi
partitive		ylimielistäsi	ylimielisiäsi
inessive		ylimielisessäsi	ylimielisissäsi
elative		ylimielisestäsi	ylimielisistäsi
illative		ylimieliseesi	ylimielisiisi
adessive		ylimieliselläsi	ylimielisilläsi
ablative		ylimieliseltäsi	ylimielisiltäsi
allative		ylimielisellesi	ylimielisillesi
essive		ylimielisenäsi	ylimielisinäsi
translative		ylimieliseksesi	ylimielisiksesi
instructive		—	—
abessive		ylimielisettäsi	ylimielisittäsi
comitative		—	ylimielisinesi

first-person plural possessor
		singular	plural
nominative		ylimielisemme	ylimielisemme
accusative	nom.	ylimielisemme	ylimielisemme
accusative	gen.	ylimielisemme	ylimielisemme
genitive		ylimielisemme	ylimielistemme ylimielisiemme
partitive		ylimielistämme	ylimielisiämme
inessive		ylimielisessämme	ylimielisissämme
elative		ylimielisestämme	ylimielisistämme
illative		ylimieliseemme	ylimielisiimme
adessive		ylimielisellämme	ylimielisillämme
ablative		ylimieliseltämme	ylimielisiltämme
allative		ylimielisellemme	ylimielisillemme
essive		ylimielisenämme	ylimielisinämme
translative		ylimieliseksemme	ylimielisiksemme
instructive		—	—
abessive		ylimielisettämme	ylimielisittämme
comitative		—	ylimielisinemme

second-person plural possessor
		singular	plural
nominative		ylimielisenne	ylimielisenne
accusative	nom.	ylimielisenne	ylimielisenne
accusative	gen.	ylimielisenne	ylimielisenne
genitive		ylimielisenne	ylimielistenne ylimielisienne
partitive		ylimielistänne	ylimielisiänne
inessive		ylimielisessänne	ylimielisissänne
elative		ylimielisestänne	ylimielisistänne
illative		ylimieliseenne	ylimielisiinne
adessive		ylimielisellänne	ylimielisillänne
ablative		ylimieliseltänne	ylimielisiltänne
allative		ylimielisellenne	ylimielisillenne
essive		ylimielisenänne	ylimielisinänne
translative		ylimieliseksenne	ylimielisiksenne
instructive		—	—
abessive		ylimielisettänne	ylimielisittänne
comitative		—	ylimielisinenne

third-person possessor
		singular	plural
nominative		ylimielisensä	ylimielisensä
accusative	nom.	ylimielisensä	ylimielisensä
accusative	gen.	ylimielisensä	ylimielisensä
genitive		ylimielisensä	ylimielistensä ylimielisiensä
partitive		ylimielistään ylimielistänsä	ylimielisiään ylimielisiänsä
inessive		ylimielisessään ylimielisessänsä	ylimielisissään ylimielisissänsä
elative		ylimielisestään ylimielisestänsä	ylimielisistään ylimielisistänsä
illative		ylimieliseensä	ylimielisiinsä
adessive		ylimielisellään ylimielisellänsä	ylimielisillään ylimielisillänsä
ablative		ylimieliseltään ylimieliseltänsä	ylimielisiltään ylimielisiltänsä
allative		ylimieliselleen ylimielisellensä	ylimielisilleen ylimielisillensä
essive		ylimielisenään ylimielisenänsä	ylimielisinään ylimielisinänsä
translative		ylimielisekseen ylimieliseksensä	ylimielisikseen ylimielisiksensä
instructive		—	—
abessive		ylimielisettään ylimielisettänsä	ylimielisittään ylimielisittänsä
comitative		—	ylimielisineen ylimielisinensä

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.