Kalle

From Swedish and Finnish Kalle. Also used as a diminutive of Kalev.

Kalle

1. a male given name from Swedish

Originally a pet form of Kaarle, Kaarlo, and of the Swedish Karl.

• IPA^(key): /ˈkɑlːe/, [ˈkɑlːe̞]
• Rhymes: -ɑlːe
• Syllabification^(key): Kal‧le

Kalle

1. a male given name
   • 1971, Kalle Päätalo, Huonemiehen poika, Gummerus, published 1981, →ISBN, pages 281-282:

     Jo yksistään Jokijärven ympärystän taloissa ja torpissa oli Kalle-nimisiä miehiä ja poikia täysi tusina, vaikka miespuolisia asukkaita kertyi kaikkiaankin vain sadan paikkeille. Meitä eivät jokijärveläiset, niin nimien muuntamisen mestareita kuin olivatkin, puhutelleet kuin kolmessa muodossa: Kalle, Kassu ja Kalakku.

     (please add an English translation of this quote)

2. A male nickname, a diminutive form of Kalevi, Kaarlo or Kalervo.
3. The letter K in the Finnish spelling alphabet.
4. (rare) a surname

• Saarikalle

• IPA^(key): /ˈkalə/
• Rhymes: -alə

From Yiddish כּלה‎ (kale, “bride”), from Hebrew כַּלָּה‎ (kalá, “bride”).

Kalle f (genitive Kalle, plural Kallen)

1. (dated slang) bride
2. (dated slang) lover
3. (dated slang) prostitute

As a nickname probably a native variant of Karl. As an actual given name, however, reinforced by Swedish Kalle through Kalle Blomquist (Swedish Kalle Blomkvist, English Bill Bergson).

Kalle m (proper noun, strong, genitive Kalles)

1. A male given name, predominantly a nickname for someone named Karl.

• “Kalle” in Duden online

Nominalised form of kalle.

• IPA^(key): /ˈka.lə/
• Homophone: kalle
• Hyphenation: Kal‧le
• Rhymes: -alə

Kalle m

1. (Eupen) conversation, chat

   Synonyms: Aïs, Disskorsch, Geschpriëk, Mulle

• Calle

• IPA^(key): /²kalɛ/

Kalle c (genitive Kalles)

1. a diminutive of the male given name Karl
2. a male given name based on the diminutive above