geografiakartta

Ingrian

Etymology

From geografia (“geography”) +‎ kartta (“map”).

Noun

geografiakartta (genitive geografiakartan, partitive geografiakarttaa)

  1. geomap
    • 1936, L. G. Terehova; V. G. Erdeli, Mihailov and P. I. Maksimov, transl., Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 46:
      Mikä on geografiakartta.
      What is a geomap.

Declension
Declension of geografiakartta (type 3/kana, t- gradation)
singular plural
nominative geografiakartta geografiakartat
genitive geografiakartan geografiakarttoin
partitive geografiakarttaa geografiakarttoja
illative geografiakarttaa geografiakarttoi
inessive geografiakartas geografiakartois
elative geografiakartast geografiakartoist
allative geografiakartalle geografiakartoille
adessive geografiakartal geografiakartoil
ablative geografiakartalt geografiakartoilt
translative geografiakartaks geografiakartoiks
essive geografiakarttanna
geografiakarttaan		 geografiakarttoinna
geografiakarttoin
exessive1) geografiakarttant geografiakarttoint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.