kansalliskieli

Finnish

Etymology

kansallis- (“national”) +‎ kieli (“language”)

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkɑnsɑlːisˌkie̯li/, [ˈkɑns̠ɑlːis̠ˌkie̞̯li]
  • Rhymes: -ieli
  • Syllabification(key): kan‧sal‧lis‧kie‧li

Noun

kansalliskieli

  1. national language

Declension
Inflection of kansalliskieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)
nominative kansalliskieli kansalliskielet
genitive kansalliskielen kansalliskielten
kansalliskielien
partitive kansalliskieltä kansalliskieliä
illative kansalliskieleen kansalliskieliin
singular plural
nominative kansalliskieli kansalliskielet
accusative nom. kansalliskieli kansalliskielet
gen. kansalliskielen
genitive kansalliskielen kansalliskielten
kansalliskielien
partitive kansalliskieltä kansalliskieliä
inessive kansalliskielessä kansalliskielissä
elative kansalliskielestä kansalliskielistä
illative kansalliskieleen kansalliskieliin
adessive kansalliskielellä kansalliskielillä
ablative kansalliskieleltä kansalliskieliltä
allative kansalliskielelle kansalliskielille
essive kansalliskielenä kansalliskielinä
translative kansalliskieleksi kansalliskieliksi
instructive — kansalliskielin
abessive kansalliskielettä kansalliskielittä
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kansalliskieli (type pieni)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kansalliskieleni kansalliskieleni
accusative nom. kansalliskieleni kansalliskieleni
gen. kansalliskieleni
genitive kansalliskieleni kansalliskielteni
kansalliskielieni
partitive kansalliskieltäni kansalliskieliäni
inessive kansalliskielessäni kansalliskielissäni
elative kansalliskielestäni kansalliskielistäni
illative kansalliskieleeni kansalliskieliini
adessive kansalliskielelläni kansalliskielilläni
ablative kansalliskieleltäni kansalliskieliltäni
allative kansalliskielelleni kansalliskielilleni
essive kansalliskielenäni kansalliskielinäni
translative kansalliskielekseni kansalliskielikseni
instructive — —
abessive kansalliskielettäni kansalliskielittäni
comitative — kansalliskielineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kansalliskielesi kansalliskielesi
accusative nom. kansalliskielesi kansalliskielesi
gen. kansalliskielesi
genitive kansalliskielesi kansalliskieltesi
kansalliskieliesi
partitive kansalliskieltäsi kansalliskieliäsi
inessive kansalliskielessäsi kansalliskielissäsi
elative kansalliskielestäsi kansalliskielistäsi
illative kansalliskieleesi kansalliskieliisi
adessive kansalliskielelläsi kansalliskielilläsi
ablative kansalliskieleltäsi kansalliskieliltäsi
allative kansalliskielellesi kansalliskielillesi
essive kansalliskielenäsi kansalliskielinäsi
translative kansalliskieleksesi kansalliskieliksesi
instructive — —
abessive kansalliskielettäsi kansalliskielittäsi
comitative — kansalliskielinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kansalliskielemme kansalliskielemme
accusative nom. kansalliskielemme kansalliskielemme
gen. kansalliskielemme
genitive kansalliskielemme kansalliskieltemme
kansalliskieliemme
partitive kansalliskieltämme kansalliskieliämme
inessive kansalliskielessämme kansalliskielissämme
elative kansalliskielestämme kansalliskielistämme
illative kansalliskieleemme kansalliskieliimme
adessive kansalliskielellämme kansalliskielillämme
ablative kansalliskieleltämme kansalliskieliltämme
allative kansalliskielellemme kansalliskielillemme
essive kansalliskielenämme kansalliskielinämme
translative kansalliskieleksemme kansalliskieliksemme
instructive — —
abessive kansalliskielettämme kansalliskielittämme
comitative — kansalliskielinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kansalliskielenne kansalliskielenne
accusative nom. kansalliskielenne kansalliskielenne
gen. kansalliskielenne
genitive kansalliskielenne kansalliskieltenne
kansalliskielienne
partitive kansalliskieltänne kansalliskieliänne
inessive kansalliskielessänne kansalliskielissänne
elative kansalliskielestänne kansalliskielistänne
illative kansalliskieleenne kansalliskieliinne
adessive kansalliskielellänne kansalliskielillänne
ablative kansalliskieleltänne kansalliskieliltänne
allative kansalliskielellenne kansalliskielillenne
essive kansalliskielenänne kansalliskielinänne
translative kansalliskieleksenne kansalliskieliksenne
instructive — —
abessive kansalliskielettänne kansalliskielittänne
comitative — kansalliskielinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kansalliskielensä kansalliskielensä
accusative nom. kansalliskielensä kansalliskielensä
gen. kansalliskielensä
genitive kansalliskielensä kansalliskieltensä
kansalliskieliensä
partitive kansalliskieltään
kansalliskieltänsä		 kansalliskieliään
kansalliskieliänsä
inessive kansalliskielessään
kansalliskielessänsä		 kansalliskielissään
kansalliskielissänsä
elative kansalliskielestään
kansalliskielestänsä		 kansalliskielistään
kansalliskielistänsä
illative kansalliskieleensä kansalliskieliinsä
adessive kansalliskielellään
kansalliskielellänsä		 kansalliskielillään
kansalliskielillänsä
ablative kansalliskieleltään
kansalliskieleltänsä		 kansalliskieliltään
kansalliskieliltänsä
allative kansalliskielelleen
kansalliskielellensä		 kansalliskielilleen
kansalliskielillensä
essive kansalliskielenään
kansalliskielenänsä		 kansalliskielinään
kansalliskielinänsä
translative kansalliskielekseen
kansalliskieleksensä		 kansalliskielikseen
kansalliskieliksensä
instructive — —
abessive kansalliskielettään
kansalliskielettänsä		 kansalliskielittään
kansalliskielittänsä
comitative — kansalliskielineen
kansalliskielinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.