kansankielinen

Finnish

Etymology

kansankieli +‎ -inen

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkɑnsɑnˌkie̯linen/, [ˈkɑns̠ɑŋˌkie̞̯line̞n]
  • Rhymes: -ielinen
  • Syllabification(key): kan‧san‧kie‧li‧nen

Adjective

kansankielinen

  1. vernacular, in vernacular, in common language

Declension
Inflection of kansankielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kansankielinen kansankieliset
genitive kansankielisen kansankielisten
kansankielisien
partitive kansankielistä kansankielisiä
illative kansankieliseen kansankielisiin
singular plural
nominative kansankielinen kansankieliset
accusative nom. kansankielinen kansankieliset
gen. kansankielisen
genitive kansankielisen kansankielisten
kansankielisien
partitive kansankielistä kansankielisiä
inessive kansankielisessä kansankielisissä
elative kansankielisestä kansankielisistä
illative kansankieliseen kansankielisiin
adessive kansankielisellä kansankielisillä
ablative kansankieliseltä kansankielisiltä
allative kansankieliselle kansankielisille
essive kansankielisenä kansankielisinä
translative kansankieliseksi kansankielisiksi
instructive — kansankielisin
abessive kansankielisettä kansankielisittä
comitative — kansankielisine
Possessive forms of kansankielinen (type nainen)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative kansankieliseni kansankieliseni
accusative nom. kansankieliseni kansankieliseni
gen. kansankieliseni
genitive kansankieliseni kansankielisteni
kansankielisieni
partitive kansankielistäni kansankielisiäni
inessive kansankielisessäni kansankielisissäni
elative kansankielisestäni kansankielisistäni
illative kansankieliseeni kansankielisiini
adessive kansankieliselläni kansankielisilläni
ablative kansankieliseltäni kansankielisiltäni
allative kansankieliselleni kansankielisilleni
essive kansankielisenäni kansankielisinäni
translative kansankielisekseni kansankielisikseni
instructive — —
abessive kansankielisettäni kansankielisittäni
comitative — kansankielisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kansankielisesi kansankielisesi
accusative nom. kansankielisesi kansankielisesi
gen. kansankielisesi
genitive kansankielisesi kansankielistesi
kansankielisiesi
partitive kansankielistäsi kansankielisiäsi
inessive kansankielisessäsi kansankielisissäsi
elative kansankielisestäsi kansankielisistäsi
illative kansankieliseesi kansankielisiisi
adessive kansankieliselläsi kansankielisilläsi
ablative kansankieliseltäsi kansankielisiltäsi
allative kansankielisellesi kansankielisillesi
essive kansankielisenäsi kansankielisinäsi
translative kansankieliseksesi kansankielisiksesi
instructive — —
abessive kansankielisettäsi kansankielisittäsi
comitative — kansankielisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kansankielisemme kansankielisemme
accusative nom. kansankielisemme kansankielisemme
gen. kansankielisemme
genitive kansankielisemme kansankielistemme
kansankielisiemme
partitive kansankielistämme kansankielisiämme
inessive kansankielisessämme kansankielisissämme
elative kansankielisestämme kansankielisistämme
illative kansankieliseemme kansankielisiimme
adessive kansankielisellämme kansankielisillämme
ablative kansankieliseltämme kansankielisiltämme
allative kansankielisellemme kansankielisillemme
essive kansankielisenämme kansankielisinämme
translative kansankieliseksemme kansankielisiksemme
instructive — —
abessive kansankielisettämme kansankielisittämme
comitative — kansankielisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kansankielisenne kansankielisenne
accusative nom. kansankielisenne kansankielisenne
gen. kansankielisenne
genitive kansankielisenne kansankielistenne
kansankielisienne
partitive kansankielistänne kansankielisiänne
inessive kansankielisessänne kansankielisissänne
elative kansankielisestänne kansankielisistänne
illative kansankieliseenne kansankielisiinne
adessive kansankielisellänne kansankielisillänne
ablative kansankieliseltänne kansankielisiltänne
allative kansankielisellenne kansankielisillenne
essive kansankielisenänne kansankielisinänne
translative kansankieliseksenne kansankielisiksenne
instructive — —
abessive kansankielisettänne kansankielisittänne
comitative — kansankielisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kansankielisensä kansankielisensä
accusative nom. kansankielisensä kansankielisensä
gen. kansankielisensä
genitive kansankielisensä kansankielistensä
kansankielisiensä
partitive kansankielistään
kansankielistänsä		 kansankielisiään
kansankielisiänsä
inessive kansankielisessään
kansankielisessänsä		 kansankielisissään
kansankielisissänsä
elative kansankielisestään
kansankielisestänsä		 kansankielisistään
kansankielisistänsä
illative kansankieliseensä kansankielisiinsä
adessive kansankielisellään
kansankielisellänsä		 kansankielisillään
kansankielisillänsä
ablative kansankieliseltään
kansankieliseltänsä		 kansankielisiltään
kansankielisiltänsä
allative kansankieliselleen
kansankielisellensä		 kansankielisilleen
kansankielisillensä
essive kansankielisenään
kansankielisenänsä		 kansankielisinään
kansankielisinänsä
translative kansankielisekseen
kansankieliseksensä		 kansankielisikseen
kansankielisiksensä
instructive — —
abessive kansankielisettään
kansankielisettänsä		 kansankielisittään
kansankielisittänsä
comitative — kansankielisineen
kansankielisinensä

Derived terms
  • kansankielisyys
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.