kohtalokas

Finnish

Etymology

kohtalo + -kas

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkohtɑlokɑs/, [ˈko̞xt̪ɑˌlo̞kɑs̠]
  • Rhymes: -okɑs
  • Syllabification(key): koh‧ta‧lo‧kas

Adjective

kohtalokas (comparative kohtalokkaampi, superlative kohtalokkain)

  1. fateful
  2. fatal

Declension

Inflection of kohtalokas (Kotus type 41*A/vieras, kk-k gradation)
nominative kohtalokas kohtalokkaat
genitive kohtalokkaan kohtalokkaiden
kohtalokkaitten
partitive kohtalokasta kohtalokkaita
illative kohtalokkaaseen kohtalokkaisiin
singular plural
nominative kohtalokas kohtalokkaat
accusative nom. kohtalokas kohtalokkaat
gen. kohtalokkaan
genitive kohtalokkaan kohtalokkaiden
kohtalokkaitten
partitive kohtalokasta kohtalokkaita
inessive kohtalokkaassa kohtalokkaissa
elative kohtalokkaasta kohtalokkaista
illative kohtalokkaaseen kohtalokkaisiin
kohtalokkaihinrare
adessive kohtalokkaalla kohtalokkailla
ablative kohtalokkaalta kohtalokkailta
allative kohtalokkaalle kohtalokkaille
essive kohtalokkaana kohtalokkaina
translative kohtalokkaaksi kohtalokkaiksi
instructive kohtalokkain
abessive kohtalokkaatta kohtalokkaitta
comitative kohtalokkaine
Possessive forms of kohtalokas (type vieras)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative kohtalokkaani kohtalokkaani
accusative nom. kohtalokkaani kohtalokkaani
gen. kohtalokkaani
genitive kohtalokkaani kohtalokkaideni
kohtalokkaitteni
partitive kohtalokastani kohtalokkaitani
inessive kohtalokkaassani kohtalokkaissani
elative kohtalokkaastani kohtalokkaistani
illative kohtalokkaaseeni kohtalokkaisiini
kohtalokkaihinirare
adessive kohtalokkaallani kohtalokkaillani
ablative kohtalokkaaltani kohtalokkailtani
allative kohtalokkaalleni kohtalokkailleni
essive kohtalokkaanani kohtalokkainani
translative kohtalokkaakseni kohtalokkaikseni
instructive
abessive kohtalokkaattani kohtalokkaittani
comitative kohtalokkaineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kohtalokkaasi kohtalokkaasi
accusative nom. kohtalokkaasi kohtalokkaasi
gen. kohtalokkaasi
genitive kohtalokkaasi kohtalokkaidesi
kohtalokkaittesi
partitive kohtalokastasi kohtalokkaitasi
inessive kohtalokkaassasi kohtalokkaissasi
elative kohtalokkaastasi kohtalokkaistasi
illative kohtalokkaaseesi kohtalokkaisiisi
kohtalokkaihisirare
adessive kohtalokkaallasi kohtalokkaillasi
ablative kohtalokkaaltasi kohtalokkailtasi
allative kohtalokkaallesi kohtalokkaillesi
essive kohtalokkaanasi kohtalokkainasi
translative kohtalokkaaksesi kohtalokkaiksesi
instructive
abessive kohtalokkaattasi kohtalokkaittasi
comitative kohtalokkainesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kohtalokkaamme kohtalokkaamme
accusative nom. kohtalokkaamme kohtalokkaamme
gen. kohtalokkaamme
genitive kohtalokkaamme kohtalokkaidemme
kohtalokkaittemme
partitive kohtalokastamme kohtalokkaitamme
inessive kohtalokkaassamme kohtalokkaissamme
elative kohtalokkaastamme kohtalokkaistamme
illative kohtalokkaaseemme kohtalokkaisiimme
kohtalokkaihimmerare
adessive kohtalokkaallamme kohtalokkaillamme
ablative kohtalokkaaltamme kohtalokkailtamme
allative kohtalokkaallemme kohtalokkaillemme
essive kohtalokkaanamme kohtalokkainamme
translative kohtalokkaaksemme kohtalokkaiksemme
instructive
abessive kohtalokkaattamme kohtalokkaittamme
comitative kohtalokkainemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kohtalokkaanne kohtalokkaanne
accusative nom. kohtalokkaanne kohtalokkaanne
gen. kohtalokkaanne
genitive kohtalokkaanne kohtalokkaidenne
kohtalokkaittenne
partitive kohtalokastanne kohtalokkaitanne
inessive kohtalokkaassanne kohtalokkaissanne
elative kohtalokkaastanne kohtalokkaistanne
illative kohtalokkaaseenne kohtalokkaisiinne
kohtalokkaihinnerare
adessive kohtalokkaallanne kohtalokkaillanne
ablative kohtalokkaaltanne kohtalokkailtanne
allative kohtalokkaallenne kohtalokkaillenne
essive kohtalokkaananne kohtalokkainanne
translative kohtalokkaaksenne kohtalokkaiksenne
instructive
abessive kohtalokkaattanne kohtalokkaittanne
comitative kohtalokkainenne
third-person possessor
singular plural
nominative kohtalokkaansa kohtalokkaansa
accusative nom. kohtalokkaansa kohtalokkaansa
gen. kohtalokkaansa
genitive kohtalokkaansa kohtalokkaidensa
kohtalokkaittensa
partitive kohtalokastaan
kohtalokastansa
kohtalokkaitaan
kohtalokkaitansa
inessive kohtalokkaassaan
kohtalokkaassansa
kohtalokkaissaan
kohtalokkaissansa
elative kohtalokkaastaan
kohtalokkaastansa
kohtalokkaistaan
kohtalokkaistansa
illative kohtalokkaaseensa kohtalokkaisiinsa
kohtalokkaihinsarare
adessive kohtalokkaallaan
kohtalokkaallansa
kohtalokkaillaan
kohtalokkaillansa
ablative kohtalokkaaltaan
kohtalokkaaltansa
kohtalokkailtaan
kohtalokkailtansa
allative kohtalokkaalleen
kohtalokkaallensa
kohtalokkailleen
kohtalokkaillensa
essive kohtalokkaanaan
kohtalokkaanansa
kohtalokkainaan
kohtalokkainansa
translative kohtalokkaakseen
kohtalokkaaksensa
kohtalokkaikseen
kohtalokkaiksensa
instructive
abessive kohtalokkaattaan
kohtalokkaattansa
kohtalokkaittaan
kohtalokkaittansa
comitative kohtalokkaineen
kohtalokkainensa

Derived terms

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.