korjaamaton

Finnish

Etymology

korjata +‎ -maton

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkorjɑːmɑton/, [ˈko̞rjɑːˌmɑt̪o̞n]
  • Rhymes: -ɑton
  • Syllabification(key): kor‧jaa‧ma‧ton

Adjective

korjaamaton (comparative korjaamattomampi, superlative korjaamattomin)

  1. unrepaired, unfixed, in disrepair
  2. irrepairable

Declension
Inflection of korjaamaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative korjaamaton korjaamattomat
genitive korjaamattoman korjaamattomien
partitive korjaamatonta korjaamattomia
illative korjaamattomaan korjaamattomiin
singular plural
nominative korjaamaton korjaamattomat
accusative nom. korjaamaton korjaamattomat
gen. korjaamattoman
genitive korjaamattoman korjaamattomien
korjaamatontenrare
partitive korjaamatonta korjaamattomia
inessive korjaamattomassa korjaamattomissa
elative korjaamattomasta korjaamattomista
illative korjaamattomaan korjaamattomiin
adessive korjaamattomalla korjaamattomilla
ablative korjaamattomalta korjaamattomilta
allative korjaamattomalle korjaamattomille
essive korjaamattomana korjaamattomina
translative korjaamattomaksi korjaamattomiksi
instructive — korjaamattomin
abessive korjaamattomatta korjaamattomitta
comitative — korjaamattomine
Possessive forms of korjaamaton (type onneton)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative korjaamattomani korjaamattomani
accusative nom. korjaamattomani korjaamattomani
gen. korjaamattomani
genitive korjaamattomani korjaamattomieni
korjaamatontenirare
partitive korjaamatontani korjaamattomiani
inessive korjaamattomassani korjaamattomissani
elative korjaamattomastani korjaamattomistani
illative korjaamattomaani korjaamattomiini
adessive korjaamattomallani korjaamattomillani
ablative korjaamattomaltani korjaamattomiltani
allative korjaamattomalleni korjaamattomilleni
essive korjaamattomanani korjaamattominani
translative korjaamattomakseni korjaamattomikseni
instructive — —
abessive korjaamattomattani korjaamattomittani
comitative — korjaamattomineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative korjaamattomasi korjaamattomasi
accusative nom. korjaamattomasi korjaamattomasi
gen. korjaamattomasi
genitive korjaamattomasi korjaamattomiesi
korjaamatontesirare
partitive korjaamatontasi korjaamattomiasi
inessive korjaamattomassasi korjaamattomissasi
elative korjaamattomastasi korjaamattomistasi
illative korjaamattomaasi korjaamattomiisi
adessive korjaamattomallasi korjaamattomillasi
ablative korjaamattomaltasi korjaamattomiltasi
allative korjaamattomallesi korjaamattomillesi
essive korjaamattomanasi korjaamattominasi
translative korjaamattomaksesi korjaamattomiksesi
instructive — —
abessive korjaamattomattasi korjaamattomittasi
comitative — korjaamattominesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative korjaamattomamme korjaamattomamme
accusative nom. korjaamattomamme korjaamattomamme
gen. korjaamattomamme
genitive korjaamattomamme korjaamattomiemme
korjaamatontemmerare
partitive korjaamatontamme korjaamattomiamme
inessive korjaamattomassamme korjaamattomissamme
elative korjaamattomastamme korjaamattomistamme
illative korjaamattomaamme korjaamattomiimme
adessive korjaamattomallamme korjaamattomillamme
ablative korjaamattomaltamme korjaamattomiltamme
allative korjaamattomallemme korjaamattomillemme
essive korjaamattomanamme korjaamattominamme
translative korjaamattomaksemme korjaamattomiksemme
instructive — —
abessive korjaamattomattamme korjaamattomittamme
comitative — korjaamattominemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative korjaamattomanne korjaamattomanne
accusative nom. korjaamattomanne korjaamattomanne
gen. korjaamattomanne
genitive korjaamattomanne korjaamattomienne
korjaamatontennerare
partitive korjaamatontanne korjaamattomianne
inessive korjaamattomassanne korjaamattomissanne
elative korjaamattomastanne korjaamattomistanne
illative korjaamattomaanne korjaamattomiinne
adessive korjaamattomallanne korjaamattomillanne
ablative korjaamattomaltanne korjaamattomiltanne
allative korjaamattomallenne korjaamattomillenne
essive korjaamattomananne korjaamattominanne
translative korjaamattomaksenne korjaamattomiksenne
instructive — —
abessive korjaamattomattanne korjaamattomittanne
comitative — korjaamattominenne
third-person possessor
singular plural
nominative korjaamattomansa korjaamattomansa
accusative nom. korjaamattomansa korjaamattomansa
gen. korjaamattomansa
genitive korjaamattomansa korjaamattomiensa
korjaamatontensarare
partitive korjaamatontaan
korjaamatontansa		 korjaamattomiaan
korjaamattomiansa
inessive korjaamattomassaan
korjaamattomassansa		 korjaamattomissaan
korjaamattomissansa
elative korjaamattomastaan
korjaamattomastansa		 korjaamattomistaan
korjaamattomistansa
illative korjaamattomaansa korjaamattomiinsa
adessive korjaamattomallaan
korjaamattomallansa		 korjaamattomillaan
korjaamattomillansa
ablative korjaamattomaltaan
korjaamattomaltansa		 korjaamattomiltaan
korjaamattomiltansa
allative korjaamattomalleen
korjaamattomallensa		 korjaamattomilleen
korjaamattomillensa
essive korjaamattomanaan
korjaamattomanansa		 korjaamattominaan
korjaamattominansa
translative korjaamattomakseen
korjaamattomaksensa		 korjaamattomikseen
korjaamattomiksensa
instructive — —
abessive korjaamattomattaan
korjaamattomattansa		 korjaamattomittaan
korjaamattomittansa
comitative — korjaamattomineen
korjaamattominensa

Derived terms

Participle

korjaamaton

  1. negative participle of korjata
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.