luonnontiede

Finnish

Etymology

luonnon (“genitive of luonto - nature”) +‎ tiede (“science”)

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈluo̯nːonˌtie̯deˣ/, [ˈluo̞̯nːo̞nˌt̪ie̞̯de̞(ʔ)]
  • Rhymes: -iede
  • Syllabification(key): luon‧non‧tie‧de

Noun

luonnontiede

  1. natural science

Declension
Inflection of luonnontiede (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)
nominative luonnontiede luonnontieteet
genitive luonnontieteen luonnontieteiden
luonnontieteitten
partitive luonnontiedettä luonnontieteitä
illative luonnontieteeseen luonnontieteisiin
luonnontieteihin
singular plural
nominative luonnontiede luonnontieteet
accusative nom. luonnontiede luonnontieteet
gen. luonnontieteen
genitive luonnontieteen luonnontieteiden
luonnontieteitten
partitive luonnontiedettä luonnontieteitä
inessive luonnontieteessä luonnontieteissä
elative luonnontieteestä luonnontieteistä
illative luonnontieteeseen luonnontieteisiin
luonnontieteihin
adessive luonnontieteellä luonnontieteillä
ablative luonnontieteeltä luonnontieteiltä
allative luonnontieteelle luonnontieteille
essive luonnontieteenä luonnontieteinä
translative luonnontieteeksi luonnontieteiksi
instructive — luonnontietein
abessive luonnontieteettä luonnontieteittä
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of luonnontiede (type hame)
first-person singular possessor
singular plural
nominative luonnontieteeni luonnontieteeni
accusative nom. luonnontieteeni luonnontieteeni
gen. luonnontieteeni
genitive luonnontieteeni luonnontieteideni
luonnontieteitteni
partitive luonnontiedettäni luonnontieteitäni
inessive luonnontieteessäni luonnontieteissäni
elative luonnontieteestäni luonnontieteistäni
illative luonnontieteeseeni luonnontieteisiini
luonnontieteihini
adessive luonnontieteelläni luonnontieteilläni
ablative luonnontieteeltäni luonnontieteiltäni
allative luonnontieteelleni luonnontieteilleni
essive luonnontieteenäni luonnontieteinäni
translative luonnontieteekseni luonnontieteikseni
instructive — —
abessive luonnontieteettäni luonnontieteittäni
comitative — luonnontieteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative luonnontieteesi luonnontieteesi
accusative nom. luonnontieteesi luonnontieteesi
gen. luonnontieteesi
genitive luonnontieteesi luonnontieteidesi
luonnontieteittesi
partitive luonnontiedettäsi luonnontieteitäsi
inessive luonnontieteessäsi luonnontieteissäsi
elative luonnontieteestäsi luonnontieteistäsi
illative luonnontieteeseesi luonnontieteisiisi
luonnontieteihisi
adessive luonnontieteelläsi luonnontieteilläsi
ablative luonnontieteeltäsi luonnontieteiltäsi
allative luonnontieteellesi luonnontieteillesi
essive luonnontieteenäsi luonnontieteinäsi
translative luonnontieteeksesi luonnontieteiksesi
instructive — —
abessive luonnontieteettäsi luonnontieteittäsi
comitative — luonnontieteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative luonnontieteemme luonnontieteemme
accusative nom. luonnontieteemme luonnontieteemme
gen. luonnontieteemme
genitive luonnontieteemme luonnontieteidemme
luonnontieteittemme
partitive luonnontiedettämme luonnontieteitämme
inessive luonnontieteessämme luonnontieteissämme
elative luonnontieteestämme luonnontieteistämme
illative luonnontieteeseemme luonnontieteisiimme
luonnontieteihimme
adessive luonnontieteellämme luonnontieteillämme
ablative luonnontieteeltämme luonnontieteiltämme
allative luonnontieteellemme luonnontieteillemme
essive luonnontieteenämme luonnontieteinämme
translative luonnontieteeksemme luonnontieteiksemme
instructive — —
abessive luonnontieteettämme luonnontieteittämme
comitative — luonnontieteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative luonnontieteenne luonnontieteenne
accusative nom. luonnontieteenne luonnontieteenne
gen. luonnontieteenne
genitive luonnontieteenne luonnontieteidenne
luonnontieteittenne
partitive luonnontiedettänne luonnontieteitänne
inessive luonnontieteessänne luonnontieteissänne
elative luonnontieteestänne luonnontieteistänne
illative luonnontieteeseenne luonnontieteisiinne
luonnontieteihinne
adessive luonnontieteellänne luonnontieteillänne
ablative luonnontieteeltänne luonnontieteiltänne
allative luonnontieteellenne luonnontieteillenne
essive luonnontieteenänne luonnontieteinänne
translative luonnontieteeksenne luonnontieteiksenne
instructive — —
abessive luonnontieteettänne luonnontieteittänne
comitative — luonnontieteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative luonnontieteensä luonnontieteensä
accusative nom. luonnontieteensä luonnontieteensä
gen. luonnontieteensä
genitive luonnontieteensä luonnontieteidensä
luonnontieteittensä
partitive luonnontiedettään
luonnontiedettänsä		 luonnontieteitään
luonnontieteitänsä
inessive luonnontieteessään
luonnontieteessänsä		 luonnontieteissään
luonnontieteissänsä
elative luonnontieteestään
luonnontieteestänsä		 luonnontieteistään
luonnontieteistänsä
illative luonnontieteeseensä luonnontieteisiinsä
luonnontieteihinsä
adessive luonnontieteellään
luonnontieteellänsä		 luonnontieteillään
luonnontieteillänsä
ablative luonnontieteeltään
luonnontieteeltänsä		 luonnontieteiltään
luonnontieteiltänsä
allative luonnontieteelleen
luonnontieteellensä		 luonnontieteilleen
luonnontieteillensä
essive luonnontieteenään
luonnontieteenänsä		 luonnontieteinään
luonnontieteinänsä
translative luonnontieteekseen
luonnontieteeksensä		 luonnontieteikseen
luonnontieteiksensä
instructive — —
abessive luonnontieteettään
luonnontieteettänsä		 luonnontieteittään
luonnontieteittänsä
comitative — luonnontieteineen
luonnontieteinensä

Derived terms
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.