oikeuskäytäntö

Finnish

Etymology

oikeus + käytäntö

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈoi̯keusˌkæy̯tæntø/, [ˈo̞i̯ke̞us̠ˌkæy̯t̪æn̪t̪ø̞]
  • Rhymes: -æytæntø
  • Syllabification(key): oi‧ke‧us‧käy‧tän‧tö

Noun

oikeuskäytäntö

  1. (law) case law

Declension

Inflection of oikeuskäytäntö (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)
nominative oikeuskäytäntö oikeuskäytännöt
genitive oikeuskäytännön oikeuskäytäntöjen
partitive oikeuskäytäntöä oikeuskäytäntöjä
illative oikeuskäytäntöön oikeuskäytäntöihin
singular plural
nominative oikeuskäytäntö oikeuskäytännöt
accusative nom. oikeuskäytäntö oikeuskäytännöt
gen. oikeuskäytännön
genitive oikeuskäytännön oikeuskäytäntöjen
partitive oikeuskäytäntöä oikeuskäytäntöjä
inessive oikeuskäytännössä oikeuskäytännöissä
elative oikeuskäytännöstä oikeuskäytännöistä
illative oikeuskäytäntöön oikeuskäytäntöihin
adessive oikeuskäytännöllä oikeuskäytännöillä
ablative oikeuskäytännöltä oikeuskäytännöiltä
allative oikeuskäytännölle oikeuskäytännöille
essive oikeuskäytäntönä oikeuskäytäntöinä
translative oikeuskäytännöksi oikeuskäytännöiksi
instructive oikeuskäytännöin
abessive oikeuskäytännöttä oikeuskäytännöittä
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of oikeuskäytäntö (type valo)
first-person singular possessor
singular plural
nominative oikeuskäytäntöni oikeuskäytäntöni
accusative nom. oikeuskäytäntöni oikeuskäytäntöni
gen. oikeuskäytäntöni
genitive oikeuskäytäntöni oikeuskäytäntöjeni
partitive oikeuskäytäntöäni oikeuskäytäntöjäni
inessive oikeuskäytännössäni oikeuskäytännöissäni
elative oikeuskäytännöstäni oikeuskäytännöistäni
illative oikeuskäytäntööni oikeuskäytäntöihini
adessive oikeuskäytännölläni oikeuskäytännöilläni
ablative oikeuskäytännöltäni oikeuskäytännöiltäni
allative oikeuskäytännölleni oikeuskäytännöilleni
essive oikeuskäytäntönäni oikeuskäytäntöinäni
translative oikeuskäytännökseni oikeuskäytännöikseni
instructive
abessive oikeuskäytännöttäni oikeuskäytännöittäni
comitative oikeuskäytäntöineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative oikeuskäytäntösi oikeuskäytäntösi
accusative nom. oikeuskäytäntösi oikeuskäytäntösi
gen. oikeuskäytäntösi
genitive oikeuskäytäntösi oikeuskäytäntöjesi
partitive oikeuskäytäntöäsi oikeuskäytäntöjäsi
inessive oikeuskäytännössäsi oikeuskäytännöissäsi
elative oikeuskäytännöstäsi oikeuskäytännöistäsi
illative oikeuskäytäntöösi oikeuskäytäntöihisi
adessive oikeuskäytännölläsi oikeuskäytännöilläsi
ablative oikeuskäytännöltäsi oikeuskäytännöiltäsi
allative oikeuskäytännöllesi oikeuskäytännöillesi
essive oikeuskäytäntönäsi oikeuskäytäntöinäsi
translative oikeuskäytännöksesi oikeuskäytännöiksesi
instructive
abessive oikeuskäytännöttäsi oikeuskäytännöittäsi
comitative oikeuskäytäntöinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative oikeuskäytäntömme oikeuskäytäntömme
accusative nom. oikeuskäytäntömme oikeuskäytäntömme
gen. oikeuskäytäntömme
genitive oikeuskäytäntömme oikeuskäytäntöjemme
partitive oikeuskäytäntöämme oikeuskäytäntöjämme
inessive oikeuskäytännössämme oikeuskäytännöissämme
elative oikeuskäytännöstämme oikeuskäytännöistämme
illative oikeuskäytäntöömme oikeuskäytäntöihimme
adessive oikeuskäytännöllämme oikeuskäytännöillämme
ablative oikeuskäytännöltämme oikeuskäytännöiltämme
allative oikeuskäytännöllemme oikeuskäytännöillemme
essive oikeuskäytäntönämme oikeuskäytäntöinämme
translative oikeuskäytännöksemme oikeuskäytännöiksemme
instructive
abessive oikeuskäytännöttämme oikeuskäytännöittämme
comitative oikeuskäytäntöinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative oikeuskäytäntönne oikeuskäytäntönne
accusative nom. oikeuskäytäntönne oikeuskäytäntönne
gen. oikeuskäytäntönne
genitive oikeuskäytäntönne oikeuskäytäntöjenne
partitive oikeuskäytäntöänne oikeuskäytäntöjänne
inessive oikeuskäytännössänne oikeuskäytännöissänne
elative oikeuskäytännöstänne oikeuskäytännöistänne
illative oikeuskäytäntöönne oikeuskäytäntöihinne
adessive oikeuskäytännöllänne oikeuskäytännöillänne
ablative oikeuskäytännöltänne oikeuskäytännöiltänne
allative oikeuskäytännöllenne oikeuskäytännöillenne
essive oikeuskäytäntönänne oikeuskäytäntöinänne
translative oikeuskäytännöksenne oikeuskäytännöiksenne
instructive
abessive oikeuskäytännöttänne oikeuskäytännöittänne
comitative oikeuskäytäntöinenne
third-person possessor
singular plural
nominative oikeuskäytäntönsä oikeuskäytäntönsä
accusative nom. oikeuskäytäntönsä oikeuskäytäntönsä
gen. oikeuskäytäntönsä
genitive oikeuskäytäntönsä oikeuskäytäntöjensä
partitive oikeuskäytäntöään
oikeuskäytäntöänsä
oikeuskäytäntöjään
oikeuskäytäntöjänsä
inessive oikeuskäytännössään
oikeuskäytännössänsä
oikeuskäytännöissään
oikeuskäytännöissänsä
elative oikeuskäytännöstään
oikeuskäytännöstänsä
oikeuskäytännöistään
oikeuskäytännöistänsä
illative oikeuskäytäntöönsä oikeuskäytäntöihinsä
adessive oikeuskäytännöllään
oikeuskäytännöllänsä
oikeuskäytännöillään
oikeuskäytännöillänsä
ablative oikeuskäytännöltään
oikeuskäytännöltänsä
oikeuskäytännöiltään
oikeuskäytännöiltänsä
allative oikeuskäytännölleen
oikeuskäytännöllensä
oikeuskäytännöilleen
oikeuskäytännöillensä
essive oikeuskäytäntönään
oikeuskäytäntönänsä
oikeuskäytäntöinään
oikeuskäytäntöinänsä
translative oikeuskäytännökseen
oikeuskäytännöksensä
oikeuskäytännöikseen
oikeuskäytännöiksensä
instructive
abessive oikeuskäytännöttään
oikeuskäytännöttänsä
oikeuskäytännöittään
oikeuskäytännöittänsä
comitative oikeuskäytäntöineen
oikeuskäytäntöinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.