ominaisvastus

Finnish

Etymology

ominais- + vastus

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈominɑi̯sˌʋɑstus/, [ˈo̞minɑi̯s̠ˌʋɑs̠t̪us̠]
  • Rhymes: -ɑstus
  • Syllabification(key): o‧mi‧nais‧vas‧tus

Noun

ominaisvastus

  1. resistivity, specific resistance

Declension

Inflection of ominaisvastus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative ominaisvastus ominaisvastukset
genitive ominaisvastuksen ominaisvastusten
ominaisvastuksien
partitive ominaisvastusta ominaisvastuksia
illative ominaisvastukseen ominaisvastuksiin
singular plural
nominative ominaisvastus ominaisvastukset
accusative nom. ominaisvastus ominaisvastukset
gen. ominaisvastuksen
genitive ominaisvastuksen ominaisvastusten
ominaisvastuksien
partitive ominaisvastusta ominaisvastuksia
inessive ominaisvastuksessa ominaisvastuksissa
elative ominaisvastuksesta ominaisvastuksista
illative ominaisvastukseen ominaisvastuksiin
adessive ominaisvastuksella ominaisvastuksilla
ablative ominaisvastukselta ominaisvastuksilta
allative ominaisvastukselle ominaisvastuksille
essive ominaisvastuksena ominaisvastuksina
translative ominaisvastukseksi ominaisvastuksiksi
instructive ominaisvastuksin
abessive ominaisvastuksetta ominaisvastuksitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ominaisvastus (type vastaus)
first-person singular possessor
singular plural
nominative ominaisvastukseni ominaisvastukseni
accusative nom. ominaisvastukseni ominaisvastukseni
gen. ominaisvastukseni
genitive ominaisvastukseni ominaisvastusteni
ominaisvastuksieni
partitive ominaisvastustani ominaisvastuksiani
inessive ominaisvastuksessani ominaisvastuksissani
elative ominaisvastuksestani ominaisvastuksistani
illative ominaisvastukseeni ominaisvastuksiini
adessive ominaisvastuksellani ominaisvastuksillani
ablative ominaisvastukseltani ominaisvastuksiltani
allative ominaisvastukselleni ominaisvastuksilleni
essive ominaisvastuksenani ominaisvastuksinani
translative ominaisvastuksekseni ominaisvastuksikseni
instructive
abessive ominaisvastuksettani ominaisvastuksittani
comitative ominaisvastuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ominaisvastuksesi ominaisvastuksesi
accusative nom. ominaisvastuksesi ominaisvastuksesi
gen. ominaisvastuksesi
genitive ominaisvastuksesi ominaisvastustesi
ominaisvastuksiesi
partitive ominaisvastustasi ominaisvastuksiasi
inessive ominaisvastuksessasi ominaisvastuksissasi
elative ominaisvastuksestasi ominaisvastuksistasi
illative ominaisvastukseesi ominaisvastuksiisi
adessive ominaisvastuksellasi ominaisvastuksillasi
ablative ominaisvastukseltasi ominaisvastuksiltasi
allative ominaisvastuksellesi ominaisvastuksillesi
essive ominaisvastuksenasi ominaisvastuksinasi
translative ominaisvastukseksesi ominaisvastuksiksesi
instructive
abessive ominaisvastuksettasi ominaisvastuksittasi
comitative ominaisvastuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ominaisvastuksemme ominaisvastuksemme
accusative nom. ominaisvastuksemme ominaisvastuksemme
gen. ominaisvastuksemme
genitive ominaisvastuksemme ominaisvastustemme
ominaisvastuksiemme
partitive ominaisvastustamme ominaisvastuksiamme
inessive ominaisvastuksessamme ominaisvastuksissamme
elative ominaisvastuksestamme ominaisvastuksistamme
illative ominaisvastukseemme ominaisvastuksiimme
adessive ominaisvastuksellamme ominaisvastuksillamme
ablative ominaisvastukseltamme ominaisvastuksiltamme
allative ominaisvastuksellemme ominaisvastuksillemme
essive ominaisvastuksenamme ominaisvastuksinamme
translative ominaisvastukseksemme ominaisvastuksiksemme
instructive
abessive ominaisvastuksettamme ominaisvastuksittamme
comitative ominaisvastuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ominaisvastuksenne ominaisvastuksenne
accusative nom. ominaisvastuksenne ominaisvastuksenne
gen. ominaisvastuksenne
genitive ominaisvastuksenne ominaisvastustenne
ominaisvastuksienne
partitive ominaisvastustanne ominaisvastuksianne
inessive ominaisvastuksessanne ominaisvastuksissanne
elative ominaisvastuksestanne ominaisvastuksistanne
illative ominaisvastukseenne ominaisvastuksiinne
adessive ominaisvastuksellanne ominaisvastuksillanne
ablative ominaisvastukseltanne ominaisvastuksiltanne
allative ominaisvastuksellenne ominaisvastuksillenne
essive ominaisvastuksenanne ominaisvastuksinanne
translative ominaisvastukseksenne ominaisvastuksiksenne
instructive
abessive ominaisvastuksettanne ominaisvastuksittanne
comitative ominaisvastuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative ominaisvastuksensa ominaisvastuksensa
accusative nom. ominaisvastuksensa ominaisvastuksensa
gen. ominaisvastuksensa
genitive ominaisvastuksensa ominaisvastustensa
ominaisvastuksiensa
partitive ominaisvastustaan
ominaisvastustansa
ominaisvastuksiaan
ominaisvastuksiansa
inessive ominaisvastuksessaan
ominaisvastuksessansa
ominaisvastuksissaan
ominaisvastuksissansa
elative ominaisvastuksestaan
ominaisvastuksestansa
ominaisvastuksistaan
ominaisvastuksistansa
illative ominaisvastukseensa ominaisvastuksiinsa
adessive ominaisvastuksellaan
ominaisvastuksellansa
ominaisvastuksillaan
ominaisvastuksillansa
ablative ominaisvastukseltaan
ominaisvastukseltansa
ominaisvastuksiltaan
ominaisvastuksiltansa
allative ominaisvastukselleen
ominaisvastuksellensa
ominaisvastuksilleen
ominaisvastuksillensa
essive ominaisvastuksenaan
ominaisvastuksenansa
ominaisvastuksinaan
ominaisvastuksinansa
translative ominaisvastuksekseen
ominaisvastukseksensa
ominaisvastuksikseen
ominaisvastuksiksensa
instructive
abessive ominaisvastuksettaan
ominaisvastuksettansa
ominaisvastuksittaan
ominaisvastuksittansa
comitative ominaisvastuksineen
ominaisvastuksinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.