spiikkaaminen

Finnish

Etymology

spiikata + -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈspiːkːɑːminen/, [ˈs̠piːkːɑːˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): spiik‧kaa‧mi‧nen

Noun

spiikkaaminen

  1. (informal) hosting, presenting (an event)

Declension

Inflection of spiikkaaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative spiikkaaminen spiikkaamiset
genitive spiikkaamisen spiikkaamisten
spiikkaamisien
partitive spiikkaamista spiikkaamisia
illative spiikkaamiseen spiikkaamisiin
singular plural
nominative spiikkaaminen spiikkaamiset
accusative nom. spiikkaaminen spiikkaamiset
gen. spiikkaamisen
genitive spiikkaamisen spiikkaamisten
spiikkaamisien
partitive spiikkaamista spiikkaamisia
inessive spiikkaamisessa spiikkaamisissa
elative spiikkaamisesta spiikkaamisista
illative spiikkaamiseen spiikkaamisiin
adessive spiikkaamisella spiikkaamisilla
ablative spiikkaamiselta spiikkaamisilta
allative spiikkaamiselle spiikkaamisille
essive spiikkaamisena spiikkaamisina
translative spiikkaamiseksi spiikkaamisiksi
instructive spiikkaamisin
abessive spiikkaamisetta spiikkaamisitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of spiikkaaminen (type nainen)
first-person singular possessor
singular plural
nominative spiikkaamiseni spiikkaamiseni
accusative nom. spiikkaamiseni spiikkaamiseni
gen. spiikkaamiseni
genitive spiikkaamiseni spiikkaamisteni
spiikkaamisieni
partitive spiikkaamistani spiikkaamisiani
inessive spiikkaamisessani spiikkaamisissani
elative spiikkaamisestani spiikkaamisistani
illative spiikkaamiseeni spiikkaamisiini
adessive spiikkaamisellani spiikkaamisillani
ablative spiikkaamiseltani spiikkaamisiltani
allative spiikkaamiselleni spiikkaamisilleni
essive spiikkaamisenani spiikkaamisinani
translative spiikkaamisekseni spiikkaamisikseni
instructive
abessive spiikkaamisettani spiikkaamisittani
comitative spiikkaamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative spiikkaamisesi spiikkaamisesi
accusative nom. spiikkaamisesi spiikkaamisesi
gen. spiikkaamisesi
genitive spiikkaamisesi spiikkaamistesi
spiikkaamisiesi
partitive spiikkaamistasi spiikkaamisiasi
inessive spiikkaamisessasi spiikkaamisissasi
elative spiikkaamisestasi spiikkaamisistasi
illative spiikkaamiseesi spiikkaamisiisi
adessive spiikkaamisellasi spiikkaamisillasi
ablative spiikkaamiseltasi spiikkaamisiltasi
allative spiikkaamisellesi spiikkaamisillesi
essive spiikkaamisenasi spiikkaamisinasi
translative spiikkaamiseksesi spiikkaamisiksesi
instructive
abessive spiikkaamisettasi spiikkaamisittasi
comitative spiikkaamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative spiikkaamisemme spiikkaamisemme
accusative nom. spiikkaamisemme spiikkaamisemme
gen. spiikkaamisemme
genitive spiikkaamisemme spiikkaamistemme
spiikkaamisiemme
partitive spiikkaamistamme spiikkaamisiamme
inessive spiikkaamisessamme spiikkaamisissamme
elative spiikkaamisestamme spiikkaamisistamme
illative spiikkaamiseemme spiikkaamisiimme
adessive spiikkaamisellamme spiikkaamisillamme
ablative spiikkaamiseltamme spiikkaamisiltamme
allative spiikkaamisellemme spiikkaamisillemme
essive spiikkaamisenamme spiikkaamisinamme
translative spiikkaamiseksemme spiikkaamisiksemme
instructive
abessive spiikkaamisettamme spiikkaamisittamme
comitative spiikkaamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative spiikkaamisenne spiikkaamisenne
accusative nom. spiikkaamisenne spiikkaamisenne
gen. spiikkaamisenne
genitive spiikkaamisenne spiikkaamistenne
spiikkaamisienne
partitive spiikkaamistanne spiikkaamisianne
inessive spiikkaamisessanne spiikkaamisissanne
elative spiikkaamisestanne spiikkaamisistanne
illative spiikkaamiseenne spiikkaamisiinne
adessive spiikkaamisellanne spiikkaamisillanne
ablative spiikkaamiseltanne spiikkaamisiltanne
allative spiikkaamisellenne spiikkaamisillenne
essive spiikkaamisenanne spiikkaamisinanne
translative spiikkaamiseksenne spiikkaamisiksenne
instructive
abessive spiikkaamisettanne spiikkaamisittanne
comitative spiikkaamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative spiikkaamisensa spiikkaamisensa
accusative nom. spiikkaamisensa spiikkaamisensa
gen. spiikkaamisensa
genitive spiikkaamisensa spiikkaamistensa
spiikkaamisiensa
partitive spiikkaamistaan
spiikkaamistansa
spiikkaamisiaan
spiikkaamisiansa
inessive spiikkaamisessaan
spiikkaamisessansa
spiikkaamisissaan
spiikkaamisissansa
elative spiikkaamisestaan
spiikkaamisestansa
spiikkaamisistaan
spiikkaamisistansa
illative spiikkaamiseensa spiikkaamisiinsa
adessive spiikkaamisellaan
spiikkaamisellansa
spiikkaamisillaan
spiikkaamisillansa
ablative spiikkaamiseltaan
spiikkaamiseltansa
spiikkaamisiltaan
spiikkaamisiltansa
allative spiikkaamiselleen
spiikkaamisellensa
spiikkaamisilleen
spiikkaamisillensa
essive spiikkaamisenaan
spiikkaamisenansa
spiikkaamisinaan
spiikkaamisinansa
translative spiikkaamisekseen
spiikkaamiseksensa
spiikkaamisikseen
spiikkaamisiksensa
instructive
abessive spiikkaamisettaan
spiikkaamisettansa
spiikkaamisittaan
spiikkaamisittansa
comitative spiikkaamisineen
spiikkaamisinensa

Verb

spiikkaaminen

  1. nominative of fourth infinitive of spiikata
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.