tavanomainen

Finnish

Etymology

tavan (“of a habit, of a convention”) +‎ omainen (“alike”)

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈtɑʋɑnˌomɑi̯nen/, [ˈt̪ɑʋɑnˌo̞mɑi̯ne̞n]
  • Rhymes: -omɑinen
  • Syllabification(key): ta‧van‧o‧mai‧nen

Adjective

tavanomainen (comparative tavanomaisempi, superlative tavanomaisin)

  1. conventional (pertaining to a convention)
  2. commonplace, ordinary, conventional (having no remarkable characteristics)
  3. ordinary, mundane (not new)
  4. habitual (regular or usual)
  5. habitual (recurring)

Declension
Inflection of tavanomainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative tavanomainen tavanomaiset
genitive tavanomaisen tavanomaisten
tavanomaisien
partitive tavanomaista tavanomaisia
illative tavanomaiseen tavanomaisiin
singular plural
nominative tavanomainen tavanomaiset
accusative nom. tavanomainen tavanomaiset
gen. tavanomaisen
genitive tavanomaisen tavanomaisten
tavanomaisien
partitive tavanomaista tavanomaisia
inessive tavanomaisessa tavanomaisissa
elative tavanomaisesta tavanomaisista
illative tavanomaiseen tavanomaisiin
adessive tavanomaisella tavanomaisilla
ablative tavanomaiselta tavanomaisilta
allative tavanomaiselle tavanomaisille
essive tavanomaisena tavanomaisina
translative tavanomaiseksi tavanomaisiksi
instructive — tavanomaisin
abessive tavanomaisetta tavanomaisitta
comitative — tavanomaisine
Possessive forms of tavanomainen (type nainen)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative tavanomaiseni tavanomaiseni
accusative nom. tavanomaiseni tavanomaiseni
gen. tavanomaiseni
genitive tavanomaiseni tavanomaisteni
tavanomaisieni
partitive tavanomaistani tavanomaisiani
inessive tavanomaisessani tavanomaisissani
elative tavanomaisestani tavanomaisistani
illative tavanomaiseeni tavanomaisiini
adessive tavanomaisellani tavanomaisillani
ablative tavanomaiseltani tavanomaisiltani
allative tavanomaiselleni tavanomaisilleni
essive tavanomaisenani tavanomaisinani
translative tavanomaisekseni tavanomaisikseni
instructive — —
abessive tavanomaisettani tavanomaisittani
comitative — tavanomaisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative tavanomaisesi tavanomaisesi
accusative nom. tavanomaisesi tavanomaisesi
gen. tavanomaisesi
genitive tavanomaisesi tavanomaistesi
tavanomaisiesi
partitive tavanomaistasi tavanomaisiasi
inessive tavanomaisessasi tavanomaisissasi
elative tavanomaisestasi tavanomaisistasi
illative tavanomaiseesi tavanomaisiisi
adessive tavanomaisellasi tavanomaisillasi
ablative tavanomaiseltasi tavanomaisiltasi
allative tavanomaisellesi tavanomaisillesi
essive tavanomaisenasi tavanomaisinasi
translative tavanomaiseksesi tavanomaisiksesi
instructive — —
abessive tavanomaisettasi tavanomaisittasi
comitative — tavanomaisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative tavanomaisemme tavanomaisemme
accusative nom. tavanomaisemme tavanomaisemme
gen. tavanomaisemme
genitive tavanomaisemme tavanomaistemme
tavanomaisiemme
partitive tavanomaistamme tavanomaisiamme
inessive tavanomaisessamme tavanomaisissamme
elative tavanomaisestamme tavanomaisistamme
illative tavanomaiseemme tavanomaisiimme
adessive tavanomaisellamme tavanomaisillamme
ablative tavanomaiseltamme tavanomaisiltamme
allative tavanomaisellemme tavanomaisillemme
essive tavanomaisenamme tavanomaisinamme
translative tavanomaiseksemme tavanomaisiksemme
instructive — —
abessive tavanomaisettamme tavanomaisittamme
comitative — tavanomaisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative tavanomaisenne tavanomaisenne
accusative nom. tavanomaisenne tavanomaisenne
gen. tavanomaisenne
genitive tavanomaisenne tavanomaistenne
tavanomaisienne
partitive tavanomaistanne tavanomaisianne
inessive tavanomaisessanne tavanomaisissanne
elative tavanomaisestanne tavanomaisistanne
illative tavanomaiseenne tavanomaisiinne
adessive tavanomaisellanne tavanomaisillanne
ablative tavanomaiseltanne tavanomaisiltanne
allative tavanomaisellenne tavanomaisillenne
essive tavanomaisenanne tavanomaisinanne
translative tavanomaiseksenne tavanomaisiksenne
instructive — —
abessive tavanomaisettanne tavanomaisittanne
comitative — tavanomaisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative tavanomaisensa tavanomaisensa
accusative nom. tavanomaisensa tavanomaisensa
gen. tavanomaisensa
genitive tavanomaisensa tavanomaistensa
tavanomaisiensa
partitive tavanomaistaan
tavanomaistansa		 tavanomaisiaan
tavanomaisiansa
inessive tavanomaisessaan
tavanomaisessansa		 tavanomaisissaan
tavanomaisissansa
elative tavanomaisestaan
tavanomaisestansa		 tavanomaisistaan
tavanomaisistansa
illative tavanomaiseensa tavanomaisiinsa
adessive tavanomaisellaan
tavanomaisellansa		 tavanomaisillaan
tavanomaisillansa
ablative tavanomaiseltaan
tavanomaiseltansa		 tavanomaisiltaan
tavanomaisiltansa
allative tavanomaiselleen
tavanomaisellensa		 tavanomaisilleen
tavanomaisillensa
essive tavanomaisenaan
tavanomaisenansa		 tavanomaisinaan
tavanomaisinansa
translative tavanomaisekseen
tavanomaiseksensa		 tavanomaisikseen
tavanomaisiksensa
instructive — —
abessive tavanomaisettaan
tavanomaisettansa		 tavanomaisittaan
tavanomaisittansa
comitative — tavanomaisineen
tavanomaisinensa

Synonyms

Antonyms

Derived terms
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.