vuoroittainen

Finnish

Etymology

vuoroittain + -inen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋuo̯roi̯tːɑi̯nen/, [ˈʋuo̞̯ro̞i̯t̪ˌt̪ɑi̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑinen
  • Syllabification(key): vuo‧roit‧tai‧nen

Adjective

vuoroittainen

  1. alternate

Declension

Inflection of vuoroittainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative vuoroittainen vuoroittaiset
genitive vuoroittaisen vuoroittaisten
vuoroittaisien
partitive vuoroittaista vuoroittaisia
illative vuoroittaiseen vuoroittaisiin
singular plural
nominative vuoroittainen vuoroittaiset
accusative nom. vuoroittainen vuoroittaiset
gen. vuoroittaisen
genitive vuoroittaisen vuoroittaisten
vuoroittaisien
partitive vuoroittaista vuoroittaisia
inessive vuoroittaisessa vuoroittaisissa
elative vuoroittaisesta vuoroittaisista
illative vuoroittaiseen vuoroittaisiin
adessive vuoroittaisella vuoroittaisilla
ablative vuoroittaiselta vuoroittaisilta
allative vuoroittaiselle vuoroittaisille
essive vuoroittaisena vuoroittaisina
translative vuoroittaiseksi vuoroittaisiksi
instructive vuoroittaisin
abessive vuoroittaisetta vuoroittaisitta
comitative vuoroittaisine
Possessive forms of vuoroittainen (type nainen)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative vuoroittaiseni vuoroittaiseni
accusative nom. vuoroittaiseni vuoroittaiseni
gen. vuoroittaiseni
genitive vuoroittaiseni vuoroittaisteni
vuoroittaisieni
partitive vuoroittaistani vuoroittaisiani
inessive vuoroittaisessani vuoroittaisissani
elative vuoroittaisestani vuoroittaisistani
illative vuoroittaiseeni vuoroittaisiini
adessive vuoroittaisellani vuoroittaisillani
ablative vuoroittaiseltani vuoroittaisiltani
allative vuoroittaiselleni vuoroittaisilleni
essive vuoroittaisenani vuoroittaisinani
translative vuoroittaisekseni vuoroittaisikseni
instructive
abessive vuoroittaisettani vuoroittaisittani
comitative vuoroittaisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative vuoroittaisesi vuoroittaisesi
accusative nom. vuoroittaisesi vuoroittaisesi
gen. vuoroittaisesi
genitive vuoroittaisesi vuoroittaistesi
vuoroittaisiesi
partitive vuoroittaistasi vuoroittaisiasi
inessive vuoroittaisessasi vuoroittaisissasi
elative vuoroittaisestasi vuoroittaisistasi
illative vuoroittaiseesi vuoroittaisiisi
adessive vuoroittaisellasi vuoroittaisillasi
ablative vuoroittaiseltasi vuoroittaisiltasi
allative vuoroittaisellesi vuoroittaisillesi
essive vuoroittaisenasi vuoroittaisinasi
translative vuoroittaiseksesi vuoroittaisiksesi
instructive
abessive vuoroittaisettasi vuoroittaisittasi
comitative vuoroittaisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative vuoroittaisemme vuoroittaisemme
accusative nom. vuoroittaisemme vuoroittaisemme
gen. vuoroittaisemme
genitive vuoroittaisemme vuoroittaistemme
vuoroittaisiemme
partitive vuoroittaistamme vuoroittaisiamme
inessive vuoroittaisessamme vuoroittaisissamme
elative vuoroittaisestamme vuoroittaisistamme
illative vuoroittaiseemme vuoroittaisiimme
adessive vuoroittaisellamme vuoroittaisillamme
ablative vuoroittaiseltamme vuoroittaisiltamme
allative vuoroittaisellemme vuoroittaisillemme
essive vuoroittaisenamme vuoroittaisinamme
translative vuoroittaiseksemme vuoroittaisiksemme
instructive
abessive vuoroittaisettamme vuoroittaisittamme
comitative vuoroittaisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative vuoroittaisenne vuoroittaisenne
accusative nom. vuoroittaisenne vuoroittaisenne
gen. vuoroittaisenne
genitive vuoroittaisenne vuoroittaistenne
vuoroittaisienne
partitive vuoroittaistanne vuoroittaisianne
inessive vuoroittaisessanne vuoroittaisissanne
elative vuoroittaisestanne vuoroittaisistanne
illative vuoroittaiseenne vuoroittaisiinne
adessive vuoroittaisellanne vuoroittaisillanne
ablative vuoroittaiseltanne vuoroittaisiltanne
allative vuoroittaisellenne vuoroittaisillenne
essive vuoroittaisenanne vuoroittaisinanne
translative vuoroittaiseksenne vuoroittaisiksenne
instructive
abessive vuoroittaisettanne vuoroittaisittanne
comitative vuoroittaisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative vuoroittaisensa vuoroittaisensa
accusative nom. vuoroittaisensa vuoroittaisensa
gen. vuoroittaisensa
genitive vuoroittaisensa vuoroittaistensa
vuoroittaisiensa
partitive vuoroittaistaan
vuoroittaistansa
vuoroittaisiaan
vuoroittaisiansa
inessive vuoroittaisessaan
vuoroittaisessansa
vuoroittaisissaan
vuoroittaisissansa
elative vuoroittaisestaan
vuoroittaisestansa
vuoroittaisistaan
vuoroittaisistansa
illative vuoroittaiseensa vuoroittaisiinsa
adessive vuoroittaisellaan
vuoroittaisellansa
vuoroittaisillaan
vuoroittaisillansa
ablative vuoroittaiseltaan
vuoroittaiseltansa
vuoroittaisiltaan
vuoroittaisiltansa
allative vuoroittaiselleen
vuoroittaisellensa
vuoroittaisilleen
vuoroittaisillensa
essive vuoroittaisenaan
vuoroittaisenansa
vuoroittaisinaan
vuoroittaisinansa
translative vuoroittaisekseen
vuoroittaiseksensa
vuoroittaisikseen
vuoroittaisiksensa
instructive
abessive vuoroittaisettaan
vuoroittaisettansa
vuoroittaisittaan
vuoroittaisittansa
comitative vuoroittaisineen
vuoroittaisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.