kantele

English

A kantele.

Etymology

From Finnish kantele. Ultimate etymology contested; see Proto-Finnic *kandel for theories.

Pronunciation

  • (UK) IPA(key): /ˈkæntələ/, /ˈkæntəleɪ/

Noun

kantele (plural kanteles)

  1. (music) A plucked string instrument (a zither) of the Baltic psaltery family, traditionally with five strings but now more widely varying, originating in the folk music of Finland, where it is seen as a national symbol.[1]
    • 1989, Keith Bosley, translating Elias Lönnrot, The Kalevala, XLIV:
      With his fingers Väinämöinen played / with its strings the kantele rang out […].

Hypernyms

Hyponyms

  • concert kantele
  • small kantele

Translations

See also

  • Appendix:Glossary of chordophones

References

  1. 2003. "Kantele". Continuum Encyclopedia of Popular Music. Pg. 440.

Dutch

Verb

kantele

  1. (archaic) singular present subjunctive of kantelen

Anagrams

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkɑnteleˣ/, [ˈkɑn̪t̪e̞le̞(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑntele
  • Syllabification(key): kan‧te‧le

Etymology 1

See kannel.

Noun

kantele

  1. kantele
Declension
Inflection of kantele (Kotus type 49*J/askel, nt-nn gradation)
nominative kantele
kannel
kanteleet
kantelet
genitive kanteleen
kantelen
kanteleien
kantelien
kannelten
partitive kanteletta
kannelta
kanteleita
kantelia
illative kanteleeseen
kanteleeen
kanteleisiin
kanteleihin
kanteliiin
singular plural
nominative kantele
kannel
kanteleet
kantelet
accusative nom. kantele
kannel
kanteleet
kantelet
gen. kanteleen
kantelen
genitive kanteleen
kantelen
kanteleien
kantelien
kannelten
partitive kanteletta
kannelta
kanteleita
kantelia
inessive kanteleessa
kantelessa
kanteleissa
kantelissa
elative kanteleesta
kantelesta
kanteleista
kantelista
illative kanteleeseen
kanteleeen
kanteleisiin
kanteleihin
kanteliiin
adessive kanteleella
kantelella
kanteleilla
kantelilla
ablative kanteleelta
kantelelta
kanteleilta
kantelilta
allative kanteleelle
kantelelle
kanteleille
kantelille
essive kanteleena
kantelena
kanteleina
kantelina
translative kanteleeksi
kanteleksi
kanteleiksi
kanteliksi
instructive kantelein
kantelin
abessive kanteleetta
kanteletta
kanteleitta
kantelitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kantele (type askel)
first-person singularpossessor
singular plural
nominative kanteleeni
kanteleni
kanteleeni
kanteleni
accusative nom. kanteleeni
kanteleni
kanteleeni
kanteleni
gen. kanteleeni
kanteleni
genitive kanteleeni
kanteleni
kanteleieni
kantelieni
kannelteni
partitive kantelettani
kanneltani
kanteleitani
kanteliani
inessive kanteleessani
kantelessani
kanteleissani
kantelissani
elative kanteleestani
kantelestani
kanteleistani
kantelistani
illative kanteleeseeni
kanteleeeni
kanteleisiini
kanteleihini
kanteliiini
adessive kanteleellani
kantelellani
kanteleillani
kantelillani
ablative kanteleeltani
kanteleltani
kanteleiltani
kanteliltani
allative kanteleelleni
kantelelleni
kanteleilleni
kantelilleni
essive kanteleenani
kantelenani
kanteleinani
kantelinani
translative kanteleekseni
kantelekseni
kanteleikseni
kantelikseni
instructive
abessive kanteleettani
kantelettani
kanteleittani
kantelittani
comitative kanteleineni
kantelineni
second-person singularpossessor
singular plural
nominative kanteleesi
kantelesi
kanteleesi
kantelesi
accusative nom. kanteleesi
kantelesi
kanteleesi
kantelesi
gen. kanteleesi
kantelesi
genitive kanteleesi
kantelesi
kanteleiesi
kanteliesi
kanneltesi
partitive kantelettasi
kanneltasi
kanteleitasi
kanteliasi
inessive kanteleessasi
kantelessasi
kanteleissasi
kantelissasi
elative kanteleestasi
kantelestasi
kanteleistasi
kantelistasi
illative kanteleeseesi
kanteleeesi
kanteleisiisi
kanteleihisi
kanteliiisi
adessive kanteleellasi
kantelellasi
kanteleillasi
kantelillasi
ablative kanteleeltasi
kanteleltasi
kanteleiltasi
kanteliltasi
allative kanteleellesi
kantelellesi
kanteleillesi
kantelillesi
essive kanteleenasi
kantelenasi
kanteleinasi
kantelinasi
translative kanteleeksesi
kanteleksesi
kanteleiksesi
kanteliksesi
instructive
abessive kanteleettasi
kantelettasi
kanteleittasi
kantelittasi
comitative kanteleinesi
kantelinesi
first-person pluralpossessor
singular plural
nominative kanteleemme
kantelemme
kanteleemme
kantelemme
accusative nom. kanteleemme
kantelemme
kanteleemme
kantelemme
gen. kanteleemme
kantelemme
genitive kanteleemme
kantelemme
kanteleiemme
kanteliemme
kanneltemme
partitive kantelettamme
kanneltamme
kanteleitamme
kanteliamme
inessive kanteleessamme
kantelessamme
kanteleissamme
kantelissamme
elative kanteleestamme
kantelestamme
kanteleistamme
kantelistamme
illative kanteleeseemme
kanteleeemme
kanteleisiimme
kanteleihimme
kanteliiimme
adessive kanteleellamme
kantelellamme
kanteleillamme
kantelillamme
ablative kanteleeltamme
kanteleltamme
kanteleiltamme
kanteliltamme
allative kanteleellemme
kantelellemme
kanteleillemme
kantelillemme
essive kanteleenamme
kantelenamme
kanteleinamme
kantelinamme
translative kanteleeksemme
kanteleksemme
kanteleiksemme
kanteliksemme
instructive
abessive kanteleettamme
kantelettamme
kanteleittamme
kantelittamme
comitative kanteleinemme
kantelinemme
second-person pluralpossessor
singular plural
nominative kanteleenne
kantelenne
kanteleenne
kantelenne
accusative nom. kanteleenne
kantelenne
kanteleenne
kantelenne
gen. kanteleenne
kantelenne
genitive kanteleenne
kantelenne
kanteleienne
kantelienne
kanneltenne
partitive kantelettanne
kanneltanne
kanteleitanne
kantelianne
inessive kanteleessanne
kantelessanne
kanteleissanne
kantelissanne
elative kanteleestanne
kantelestanne
kanteleistanne
kantelistanne
illative kanteleeseenne
kanteleeenne
kanteleisiinne
kanteleihinne
kanteliiinne
adessive kanteleellanne
kantelellanne
kanteleillanne
kantelillanne
ablative kanteleeltanne
kanteleltanne
kanteleiltanne
kanteliltanne
allative kanteleellenne
kantelellenne
kanteleillenne
kantelillenne
essive kanteleenanne
kantelenanne
kanteleinanne
kantelinanne
translative kanteleeksenne
kanteleksenne
kanteleiksenne
kanteliksenne
instructive
abessive kanteleettanne
kantelettanne
kanteleittanne
kantelittanne
comitative kanteleinenne
kantelinenne
third-personpossessor
singular plural
nominative kanteleensa
kantelensa
kanteleensa
kantelensa
accusative nom. kanteleensa
kantelensa
kanteleensa
kantelensa
gen. kanteleensa
kantelensa
genitive kanteleensa
kantelensa
kanteleiensa
kanteliensa
kanneltensa
partitive kantelettaan
kanneltaan
kantelettansa
kanneltansa
kanteleitaan
kanteliaan
kanteleitansa
kanteliansa
inessive kanteleessaan
kantelessaan
kanteleessansa
kantelessansa
kanteleissaan
kantelissaan
kanteleissansa
kantelissansa
elative kanteleestaan
kantelestaan
kanteleestansa
kantelestansa
kanteleistaan
kantelistaan
kanteleistansa
kantelistansa
illative kanteleeseensa
kanteleeensa
kanteleisiinsa
kanteleihinsa
kanteliiinsa
adessive kanteleellaan
kantelellaan
kanteleellansa
kantelellansa
kanteleillaan
kantelillaan
kanteleillansa
kantelillansa
ablative kanteleeltaan
kanteleltaan
kanteleeltansa
kanteleltansa
kanteleiltaan
kanteliltaan
kanteleiltansa
kanteliltansa
allative kanteleelleen
kantelelleen
kanteleellensa
kantelellensa
kanteleilleen
kantelilleen
kanteleillensa
kantelillensa
essive kanteleenaan
kantelenaan
kanteleenansa
kantelenansa
kanteleinaan
kantelinaan
kanteleinansa
kantelinansa
translative kanteleekseen
kantelekseen
kanteleeksensa
kanteleksensa
kanteleikseen
kantelikseen
kanteleiksensa
kanteliksensa
instructive
abessive kanteleettaan
kantelettaan
kanteleettansa
kantelettansa
kanteleittaan
kantelittaan
kanteleittansa
kantelittansa
comitative kanteleineen
kantelineen
kanteleinensa
kantelinensa
Alternative forms
Compounds
See also

Verb

kantele

  1. present active indicative connegative of kannella
  2. second-person singular present imperative of kannella
  3. second-person singular present active imperative connegative of kannella
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.