myhhiä
Ingrian
Pronunciation
- (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈmyhiæ/, [ˈmyxːe̞]
- (Soikkola) IPA(key): /ˈmyhiæ/, [ˈmyxˑiæ]
- Rhymes: -yhi, -yhiæ
- Hyphenation: myh‧hi‧ä
Conjugation
| Conjugation of myhhiä (type 7/oppia, no gradation, gemination) | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Indikativa | |||||
| Preesens | Perfekta | ||||
| positive | negative | positive | negative | ||
| 1st singular | myhin | en myhi | 1st singular | oon myhint, oon myhinyt | en oo myhint, en oo myhinyt |
| 2nd singular | myhit | et myhi | 2nd singular | oot myhint, oot myhinyt | et oo myhint, et oo myhinyt |
| 3rd singular | myhhii | ei myhi | 3rd singular | ono myhint, ono myhinyt | ei oo myhint, ei oo myhinyt |
| 1st plural | myhimmä | emmä myhi | 1st plural | oomma myhinneet | emmä oo myhinneet |
| 2nd plural | myhittä | että myhi | 2nd plural | ootta myhinneet | että oo myhinneet |
| 3rd plural | myhhiit1), myhivät2), myhitää | evät myhi | 3rd plural | ovat myhinneet | evät oo myhinneet |
| impersonal | myhitää | ei myhitä | impersonal | ono myhitty | ei oo myhitty |
| Imperfekta | Pluskvamperfekta | ||||
| positive | negative | positive | negative | ||
| 1st singular | myhin | en myhint, en myhinyt | 1st singular | olin myhint, olin myhinyt | en olt myhint, en olt myhinyt |
| 2nd singular | myhit | et myhint, et myhinyt | 2nd singular | olit myhint, olit myhinyt | et olt myhint, et olt myhinyt |
| 3rd singular | myhi | ei myhint, ei myhinyt | 3rd singular | oli myhint, oli myhinyt | ei olt myhint, ei olt myhinyt |
| 1st plural | myhimmä | emmä myhinneet | 1st plural | olimma myhinneet | emmä olleet myhinneet |
| 2nd plural | myhittä | että myhinneet | 2nd plural | olitta myhinneet | että olleet myhinneet |
| 3rd plural | myhhiit1), myhivät2), myhittii | evät myhinneet | 3rd plural | olivat myhinneet | evät olleet myhinneet |
| impersonal | myhittii | ei myhitty | impersonal | oli myhitty | ei olt myhitty |
| Konditsionala | |||||
| Preesens | Perfekta | ||||
| positive | negative | positive | negative | ||
| 1st singular | myhisin | en myhis | 1st singular | olisin myhint, olisin myhinyt | en olis myhint, en olis myhinyt |
| 2nd singular | myhisit, myhhiist1) | et myhis | 2nd singular | olisit myhint, olisit myhinyt | et olis myhint, et olis myhinyt |
| 3rd singular | myhis | ei myhis | 3rd singular | olis myhint, olis myhinyt | ei olis myhint, ei olis myhinyt |
| 1st plural | myhisimmä | emmä myhis | 1st plural | olisimma myhinneet | emmä olis myhinneet |
| 2nd plural | myhisittä | että myhis | 2nd plural | olisitta myhinneet | että olis myhinneet |
| 3rd plural | myhisiit1), myhisivät2), myhittäis | evät myhis | 3rd plural | olisivat myhinneet | evät olis myhinneet |
| impersonal | myhittäis | ei myhittäis | impersonal | olis myhitty | ei olis myhitty |
| Imperativa | |||||
| Preesens | Perfekta | ||||
| positive | negative | positive | negative | ||
| 1st singular | — | — | 1st singular | — | — |
| 2nd singular | myhi | elä myhi | 2nd singular | oo myhint, oo myhinyt | elä oo myhint, elä oo myhinyt |
| 3rd singular | myhiköö | elköö myhikö | 3rd singular | olkoo myhint, olkoo myhinyt | elköö olko myhint, elköö olko myhinyt |
| 1st plural | — | — | 1st plural | — | — |
| 2nd plural | myhikää | elkää myhikö | 2nd plural | olkaa myhinneet | elkää olko myhinneet |
| 3rd plural | myhikööt | elkööt myhikö | 3rd plural | olkoot myhinneet | elkööt olko myhinneet |
| impersonal | myhittäkköö | elköö myhittäkö | impersonal | olkoo myhitty | elköö olko myhitty |
| Potentsiala | |||||
| Preesens | |||||
| positive | negative | ||||
| 1st singular | myhinen | en myhine | |||
| 2nd singular | myhinet | et myhine | |||
| 3rd singular | myhinöö | ei myhine | |||
| 1st plural | myhinemmä | emmä myhine | |||
| 2nd plural | myhinettä | että myhine | |||
| 3rd plural | myhinööt | evät myhine | |||
| impersonal | myhittännöö | ei myhittäne | |||
| Nominal forms | |||||
| Infinitivat | Partisipat | ||||
| active | passive | ||||
| 1st | myhhiä | present | myhivä | myhittävä | |
| 2nd | inessive | myhijees | past | myhint, myhinyt | myhitty |
| instructive | myhhien | 1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (myhikää) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative, or -kse to the potential. ***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition. | |||
| 3rd | illative | myhimää | |||
| inessive | myhimääs | ||||
| elative | myhimäst | ||||
| abessive | myhimätä | ||||
| 4th | nominative | myhimiin | |||
| partitive | myhimistä, myhimist | ||||
References
- Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 323
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.