paniikkihäiriö

Finnish

Etymology

Compound of paniikki (“panic”) +‎ häiriö (“disorder”).

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈpɑniːkːiˌhæi̯riø/, [ˈpɑniːkːiˌhæi̯riø̞]
  • Rhymes: -æiriø
  • Syllabification(key): pa‧niik‧ki‧häi‧ri‧ö

Noun

paniikkihäiriö

  1. (psychology) panic disorder

Declension
Inflection of paniikkihäiriö (Kotus type 3/valtio, no gradation)
nominative paniikkihäiriö paniikkihäiriöt
genitive paniikkihäiriön paniikkihäiriöiden
paniikkihäiriöitten
partitive paniikkihäiriötä paniikkihäiriöitä
illative paniikkihäiriöön paniikkihäiriöihin
singular plural
nominative paniikkihäiriö paniikkihäiriöt
accusative nom. paniikkihäiriö paniikkihäiriöt
gen. paniikkihäiriön
genitive paniikkihäiriön paniikkihäiriöiden
paniikkihäiriöitten
partitive paniikkihäiriötä paniikkihäiriöitä
inessive paniikkihäiriössä paniikkihäiriöissä
elative paniikkihäiriöstä paniikkihäiriöistä
illative paniikkihäiriöön paniikkihäiriöihin
adessive paniikkihäiriöllä paniikkihäiriöillä
ablative paniikkihäiriöltä paniikkihäiriöiltä
allative paniikkihäiriölle paniikkihäiriöille
essive paniikkihäiriönä paniikkihäiriöinä
translative paniikkihäiriöksi paniikkihäiriöiksi
instructive — paniikkihäiriöin
abessive paniikkihäiriöttä paniikkihäiriöittä
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of paniikkihäiriö (type valtio)
first-person singular possessor
singular plural
nominative paniikkihäiriöni paniikkihäiriöni
accusative nom. paniikkihäiriöni paniikkihäiriöni
gen. paniikkihäiriöni
genitive paniikkihäiriöni paniikkihäiriöideni
paniikkihäiriöitteni
partitive paniikkihäiriötäni paniikkihäiriöitäni
inessive paniikkihäiriössäni paniikkihäiriöissäni
elative paniikkihäiriöstäni paniikkihäiriöistäni
illative paniikkihäiriööni paniikkihäiriöihini
adessive paniikkihäiriölläni paniikkihäiriöilläni
ablative paniikkihäiriöltäni paniikkihäiriöiltäni
allative paniikkihäiriölleni paniikkihäiriöilleni
essive paniikkihäiriönäni paniikkihäiriöinäni
translative paniikkihäiriökseni paniikkihäiriöikseni
instructive — —
abessive paniikkihäiriöttäni paniikkihäiriöittäni
comitative — paniikkihäiriöineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative paniikkihäiriösi paniikkihäiriösi
accusative nom. paniikkihäiriösi paniikkihäiriösi
gen. paniikkihäiriösi
genitive paniikkihäiriösi paniikkihäiriöidesi
paniikkihäiriöittesi
partitive paniikkihäiriötäsi paniikkihäiriöitäsi
inessive paniikkihäiriössäsi paniikkihäiriöissäsi
elative paniikkihäiriöstäsi paniikkihäiriöistäsi
illative paniikkihäiriöösi paniikkihäiriöihisi
adessive paniikkihäiriölläsi paniikkihäiriöilläsi
ablative paniikkihäiriöltäsi paniikkihäiriöiltäsi
allative paniikkihäiriöllesi paniikkihäiriöillesi
essive paniikkihäiriönäsi paniikkihäiriöinäsi
translative paniikkihäiriöksesi paniikkihäiriöiksesi
instructive — —
abessive paniikkihäiriöttäsi paniikkihäiriöittäsi
comitative — paniikkihäiriöinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative paniikkihäiriömme paniikkihäiriömme
accusative nom. paniikkihäiriömme paniikkihäiriömme
gen. paniikkihäiriömme
genitive paniikkihäiriömme paniikkihäiriöidemme
paniikkihäiriöittemme
partitive paniikkihäiriötämme paniikkihäiriöitämme
inessive paniikkihäiriössämme paniikkihäiriöissämme
elative paniikkihäiriöstämme paniikkihäiriöistämme
illative paniikkihäiriöömme paniikkihäiriöihimme
adessive paniikkihäiriöllämme paniikkihäiriöillämme
ablative paniikkihäiriöltämme paniikkihäiriöiltämme
allative paniikkihäiriöllemme paniikkihäiriöillemme
essive paniikkihäiriönämme paniikkihäiriöinämme
translative paniikkihäiriöksemme paniikkihäiriöiksemme
instructive — —
abessive paniikkihäiriöttämme paniikkihäiriöittämme
comitative — paniikkihäiriöinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative paniikkihäiriönne paniikkihäiriönne
accusative nom. paniikkihäiriönne paniikkihäiriönne
gen. paniikkihäiriönne
genitive paniikkihäiriönne paniikkihäiriöidenne
paniikkihäiriöittenne
partitive paniikkihäiriötänne paniikkihäiriöitänne
inessive paniikkihäiriössänne paniikkihäiriöissänne
elative paniikkihäiriöstänne paniikkihäiriöistänne
illative paniikkihäiriöönne paniikkihäiriöihinne
adessive paniikkihäiriöllänne paniikkihäiriöillänne
ablative paniikkihäiriöltänne paniikkihäiriöiltänne
allative paniikkihäiriöllenne paniikkihäiriöillenne
essive paniikkihäiriönänne paniikkihäiriöinänne
translative paniikkihäiriöksenne paniikkihäiriöiksenne
instructive — —
abessive paniikkihäiriöttänne paniikkihäiriöittänne
comitative — paniikkihäiriöinenne
third-person possessor
singular plural
nominative paniikkihäiriönsä paniikkihäiriönsä
accusative nom. paniikkihäiriönsä paniikkihäiriönsä
gen. paniikkihäiriönsä
genitive paniikkihäiriönsä paniikkihäiriöidensä
paniikkihäiriöittensä
partitive paniikkihäiriötään
paniikkihäiriötänsä		 paniikkihäiriöitään
paniikkihäiriöitänsä
inessive paniikkihäiriössään
paniikkihäiriössänsä		 paniikkihäiriöissään
paniikkihäiriöissänsä
elative paniikkihäiriöstään
paniikkihäiriöstänsä		 paniikkihäiriöistään
paniikkihäiriöistänsä
illative paniikkihäiriöönsä paniikkihäiriöihinsä
adessive paniikkihäiriöllään
paniikkihäiriöllänsä		 paniikkihäiriöillään
paniikkihäiriöillänsä
ablative paniikkihäiriöltään
paniikkihäiriöltänsä		 paniikkihäiriöiltään
paniikkihäiriöiltänsä
allative paniikkihäiriölleen
paniikkihäiriöllensä		 paniikkihäiriöilleen
paniikkihäiriöillensä
essive paniikkihäiriönään
paniikkihäiriönänsä		 paniikkihäiriöinään
paniikkihäiriöinänsä
translative paniikkihäiriökseen
paniikkihäiriöksensä		 paniikkihäiriöikseen
paniikkihäiriöiksensä
instructive — —
abessive paniikkihäiriöttään
paniikkihäiriöttänsä		 paniikkihäiriöittään
paniikkihäiriöittänsä
comitative — paniikkihäiriöineen
paniikkihäiriöinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.