Kimi

See also: kimi and kìmì

English

Proper noun

Kimi (plural Kimis)

  1. A diminutive of the female given name Kimberley, variant of Kimmy

Anagrams

Finnish

Etymology

From Swedish and Danish Kim, short for Danish Joakim.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkimi/, [ˈkimi]
  • Rhymes: -imi
  • Syllabification(key): Ki‧mi

Proper noun

Kimi

  1. a male given name of modern usage

Declension
Inflection of Kimi (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative Kimi Kimit
genitive Kimin Kimien
partitive Kimiä Kimejä
illative Kimiin Kimeihin
singular plural
nominative Kimi Kimit
accusative nom. Kimi Kimit
gen. Kimin
genitive Kimin Kimien
partitive Kimiä Kimejä
inessive Kimissä Kimeissä
elative Kimistä Kimeistä
illative Kimiin Kimeihin
adessive Kimillä Kimeillä
ablative Kimiltä Kimeiltä
allative Kimille Kimeille
essive Kiminä Kimeinä
translative Kimiksi Kimeiksi
instructive — Kimein
abessive Kimittä Kimeittä
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of Kimi (type risti)
first-person singular possessor
singular plural
nominative Kimini Kimini
accusative nom. Kimini Kimini
gen. Kimini
genitive Kimini Kimieni
partitive Kimiäni Kimejäni
inessive Kimissäni Kimeissäni
elative Kimistäni Kimeistäni
illative Kimiini Kimeihini
adessive Kimilläni Kimeilläni
ablative Kimiltäni Kimeiltäni
allative Kimilleni Kimeilleni
essive Kiminäni Kimeinäni
translative Kimikseni Kimeikseni
instructive — —
abessive Kimittäni Kimeittäni
comitative — Kimeineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative Kimisi Kimisi
accusative nom. Kimisi Kimisi
gen. Kimisi
genitive Kimisi Kimiesi
partitive Kimiäsi Kimejäsi
inessive Kimissäsi Kimeissäsi
elative Kimistäsi Kimeistäsi
illative Kimiisi Kimeihisi
adessive Kimilläsi Kimeilläsi
ablative Kimiltäsi Kimeiltäsi
allative Kimillesi Kimeillesi
essive Kiminäsi Kimeinäsi
translative Kimiksesi Kimeiksesi
instructive — —
abessive Kimittäsi Kimeittäsi
comitative — Kimeinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative Kimimme Kimimme
accusative nom. Kimimme Kimimme
gen. Kimimme
genitive Kimimme Kimiemme
partitive Kimiämme Kimejämme
inessive Kimissämme Kimeissämme
elative Kimistämme Kimeistämme
illative Kimiimme Kimeihimme
adessive Kimillämme Kimeillämme
ablative Kimiltämme Kimeiltämme
allative Kimillemme Kimeillemme
essive Kiminämme Kimeinämme
translative Kimiksemme Kimeiksemme
instructive — —
abessive Kimittämme Kimeittämme
comitative — Kimeinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative Kiminne Kiminne
accusative nom. Kiminne Kiminne
gen. Kiminne
genitive Kiminne Kimienne
partitive Kimiänne Kimejänne
inessive Kimissänne Kimeissänne
elative Kimistänne Kimeistänne
illative Kimiinne Kimeihinne
adessive Kimillänne Kimeillänne
ablative Kimiltänne Kimeiltänne
allative Kimillenne Kimeillenne
essive Kiminänne Kimeinänne
translative Kimiksenne Kimeiksenne
instructive — —
abessive Kimittänne Kimeittänne
comitative — Kimeinenne
third-person possessor
singular plural
nominative Kiminsä Kiminsä
accusative nom. Kiminsä Kiminsä
gen. Kiminsä
genitive Kiminsä Kimiensä
partitive Kimiään
Kimiänsä		 Kimejään
Kimejänsä
inessive Kimissään
Kimissänsä		 Kimeissään
Kimeissänsä
elative Kimistään
Kimistänsä		 Kimeistään
Kimeistänsä
illative Kimiinsä Kimeihinsä
adessive Kimillään
Kimillänsä		 Kimeillään
Kimeillänsä
ablative Kimiltään
Kimiltänsä		 Kimeiltään
Kimeiltänsä
allative Kimilleen
Kimillensä		 Kimeilleen
Kimeillensä
essive Kiminään
Kiminänsä		 Kimeinään
Kimeinänsä
translative Kimikseen
Kimiksensä		 Kimeikseen
Kimeiksensä
instructive — —
abessive Kimittään
Kimittänsä		 Kimeittään
Kimeittänsä
comitative — Kimeineen
Kimeinensä

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.