Miki

See also: miki

English

Pronunciation

Etymology 1

Pet form of name

Proper noun

Miki (plural Mikis)

  1. A unisex given name
    1. Diminutive of Michael
      1. Alternative form of Mickey
    2. Diminutive of Michelle

Etymology 2

Borrowed from Japanese 三木 (Miki), 三鬼 (Miki) or みき (Miki).

Proper noun

Miki (plural Mikis)

  1. A Japanese female given name from Japanese
  2. A Japanese male given name from Japanese
  3. A surname from Japanese.

Anagrams

Finnish

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈmiki/, [ˈmik̟i]
  • Rhymes: -iki
  • Syllabification(key): Mi‧ki

Proper noun

Miki

  1. a male given name
  2. (rare) a female given name
  3. A pet form of the given name Mikko, Mika or Mikael.

Declension
Inflection of Miki (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative Miki Mikit
genitive Mikin Mikien
partitive Mikiä Mikejä
illative Mikiin Mikeihin
singular plural
nominative Miki Mikit
accusative nom. Miki Mikit
gen. Mikin
genitive Mikin Mikien
partitive Mikiä Mikejä
inessive Mikissä Mikeissä
elative Mikistä Mikeistä
illative Mikiin Mikeihin
adessive Mikillä Mikeillä
ablative Mikiltä Mikeiltä
allative Mikille Mikeille
essive Mikinä Mikeinä
translative Mikiksi Mikeiksi
instructive — Mikein
abessive Mikittä Mikeittä
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of Miki (type risti)
first-person singular possessor
singular plural
nominative Mikini Mikini
accusative nom. Mikini Mikini
gen. Mikini
genitive Mikini Mikieni
partitive Mikiäni Mikejäni
inessive Mikissäni Mikeissäni
elative Mikistäni Mikeistäni
illative Mikiini Mikeihini
adessive Mikilläni Mikeilläni
ablative Mikiltäni Mikeiltäni
allative Mikilleni Mikeilleni
essive Mikinäni Mikeinäni
translative Mikikseni Mikeikseni
instructive — —
abessive Mikittäni Mikeittäni
comitative — Mikeineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative Mikisi Mikisi
accusative nom. Mikisi Mikisi
gen. Mikisi
genitive Mikisi Mikiesi
partitive Mikiäsi Mikejäsi
inessive Mikissäsi Mikeissäsi
elative Mikistäsi Mikeistäsi
illative Mikiisi Mikeihisi
adessive Mikilläsi Mikeilläsi
ablative Mikiltäsi Mikeiltäsi
allative Mikillesi Mikeillesi
essive Mikinäsi Mikeinäsi
translative Mikiksesi Mikeiksesi
instructive — —
abessive Mikittäsi Mikeittäsi
comitative — Mikeinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative Mikimme Mikimme
accusative nom. Mikimme Mikimme
gen. Mikimme
genitive Mikimme Mikiemme
partitive Mikiämme Mikejämme
inessive Mikissämme Mikeissämme
elative Mikistämme Mikeistämme
illative Mikiimme Mikeihimme
adessive Mikillämme Mikeillämme
ablative Mikiltämme Mikeiltämme
allative Mikillemme Mikeillemme
essive Mikinämme Mikeinämme
translative Mikiksemme Mikeiksemme
instructive — —
abessive Mikittämme Mikeittämme
comitative — Mikeinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative Mikinne Mikinne
accusative nom. Mikinne Mikinne
gen. Mikinne
genitive Mikinne Mikienne
partitive Mikiänne Mikejänne
inessive Mikissänne Mikeissänne
elative Mikistänne Mikeistänne
illative Mikiinne Mikeihinne
adessive Mikillänne Mikeillänne
ablative Mikiltänne Mikeiltänne
allative Mikillenne Mikeillenne
essive Mikinänne Mikeinänne
translative Mikiksenne Mikeiksenne
instructive — —
abessive Mikittänne Mikeittänne
comitative — Mikeinenne
third-person possessor
singular plural
nominative Mikinsä Mikinsä
accusative nom. Mikinsä Mikinsä
gen. Mikinsä
genitive Mikinsä Mikiensä
partitive Mikiään
Mikiänsä		 Mikejään
Mikejänsä
inessive Mikissään
Mikissänsä		 Mikeissään
Mikeissänsä
elative Mikistään
Mikistänsä		 Mikeistään
Mikeistänsä
illative Mikiinsä Mikeihinsä
adessive Mikillään
Mikillänsä		 Mikeillään
Mikeillänsä
ablative Mikiltään
Mikiltänsä		 Mikeiltään
Mikeiltänsä
allative Mikilleen
Mikillensä		 Mikeilleen
Mikeillensä
essive Mikinään
Mikinänsä		 Mikeinään
Mikeinänsä
translative Mikikseen
Mikiksensä		 Mikeikseen
Mikeiksensä
instructive — —
abessive Mikittään
Mikittänsä		 Mikeittään
Mikeittänsä
comitative — Mikeineen
Mikeinensä

Anagrams

Greenlandic

Etymology

Shortened from mikisoq (“little”).

Proper noun

Miki

  1. a male given name

References

Hungarian

Etymology

Clipping and -i diminutive of Miklós.

Pronunciation
  • IPA(key): [ˈmiki]
  • Hyphenation: Mi‧ki
  • Rhymes: -ki

Proper noun

Miki

  1. a diminutive of the male given name Miklós

Declension
Inflection (stem in long/high vowel, front unrounded harmony)
singular plural
nominative Miki Mikik
accusative Mikit Mikiket
dative Mikinek Mikiknek
instrumental Mikivel Mikikkel
causal-final Mikiért Mikikért
translative Mikivé Mikikké
terminative Mikiig Mikikig
essive-formal Mikiként Mikikként
essive-modal — —
inessive Mikiben Mikikben
superessive Mikin Mikiken
adessive Mikinél Mikiknél
illative Mikibe Mikikbe
sublative Mikire Mikikre
allative Mikihez Mikikhez
elative Mikiből Mikikből
delative Mikiről Mikikről
ablative Mikitől Mikiktől
non-attributive
possessive - singular		 Mikié Mikiké
non-attributive
possessive - plural		 Mikiéi Mikikéi
Possessive forms of Miki
possessor single possession multiple possessions
1st person sing. Mikim Mikijeim
2nd person sing. Mikid Mikijeid
3rd person sing. Mikije Mikijei
1st person plural Mikink Mikijeink
2nd person plural Mikitek Mikijeitek
3rd person plural Mikijük Mikijeik

See also

Japanese

Romanization

Miki

  1. Rōmaji transcription of みき
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.