alkua

Finnish

Noun

alkua

  1. partitive singular of alku

Anagrams

Ingrian

Etymology 1

From alkaa (“to start”) +‎ -ua.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈɑlkuɑ/, [ˈɑɫko̞]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈɑlkuɑ/, [ˈɑɫkuɑ]
  • Rhymes: -ɑlku, -ɑlkuɑ
  • Hyphenation: al‧ku‧a

Verb

alkua

  1. (intransitive) to start
    • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 9:
      Sloga voip alkua vokalaal ja diftongaal:
      A syllable can start on a vowel and a diphthong:
Conjugation
Conjugation of alkua (type 1/ampua, k- gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular alun en alu 1st singular oon alkunt, oon alkunut en oo alkunt, en oo alkunut
2nd singular alut et alu 2nd singular oot alkunt, oot alkunut et oo alkunt, et oo alkunut
3rd singular alkuu ei alu 3rd singular ono alkunt, ono alkunut ei oo alkunt, ei oo alkunut
1st plural alumma emmä alu 1st plural oomma alkunneet emmä oo alkunneet
2nd plural alutta että alu 2nd plural ootta alkunneet että oo alkunneet
3rd plural alkuut1), alkuvat2), alutaa evät alu 3rd plural ovat alkunneet evät oo alkunneet
impersonal alutaa ei aluta impersonal ono aluttu ei oo aluttu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular aluin en alkunt, en alkunut 1st singular olin alkunt, olin alkunut en olt alkunt, en olt alkunut
2nd singular aluit et alkunt, et alkunut 2nd singular olit alkunt, olit alkunut et olt alkunt, et olt alkunut
3rd singular alkui ei alkunt, ei alkunut 3rd singular oli alkunt, oli alkunut ei olt alkunt, ei olt alkunut
1st plural aluimma emmä alkunneet 1st plural olimma alkunneet emmä olleet alkunneet
2nd plural aluitta että alkunneet 2nd plural olitta alkunneet että olleet alkunneet
3rd plural alkuit1), alkuivat2), aluttii evät alkunneet 3rd plural olivat alkunneet evät olleet alkunneet
impersonal aluttii ei aluttu impersonal oli aluttu ei olt aluttu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular alkuisin en alkuis 1st singular olisin alkunt, olisin alkunut en olis alkunt, en olis alkunut
2nd singular alkuisit, alkuist1) et alkuis 2nd singular olisit alkunt, olisit alkunut et olis alkunt, et olis alkunut
3rd singular alkuis ei alkuis 3rd singular olis alkunt, olis alkunut ei olis alkunt, ei olis alkunut
1st plural alkuisimma emmä alkuis 1st plural olisimma alkunneet emmä olis alkunneet
2nd plural alkuisitta että alkuis 2nd plural olisitta alkunneet että olis alkunneet
3rd plural alkuisiit1), alkuisivat2), aluttais evät alkuis 3rd plural olisivat alkunneet evät olis alkunneet
impersonal aluttais ei aluttais impersonal olis aluttu ei olis aluttu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular alu elä alu 2nd singular oo alkunt, oo alkunut elä oo alkunt, elä oo alkunut
3rd singular alkukoo elköö alkuko 3rd singular olkoo alkunt, olkoo alkunut elköö olko alkunt, elköö olko alkunut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural alkukaa elkää alkuko 2nd plural olkaa alkunneet elkää olko alkunneet
3rd plural alkukoot elkööt alkuko 3rd plural olkoot alkunneet elkööt olko alkunneet
impersonal aluttakkoo elköö aluttako impersonal olkoo aluttu elköö olko aluttu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular alkunen en alkune
2nd singular alkunet et alkune
3rd singular alkunoo ei alkune
1st plural alkunemma emmä alkune
2nd plural alkunetta että alkune
3rd plural alkunoot evät alkune
impersonal aluttannoo ei aluttane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st alkua present alkuva aluttava
2nd inessive alkujees past alkunt, alkunut aluttu
instructive alkuen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (alkukaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative, or -kse to the potential.
***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative alkumaa
inessive alkumaas
elative alkumast
abessive alkumata
4th nominative alkumiin
partitive alkumista, alkumist
Derived terms
See also

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈɑlkuɑ/, [ˈɑɫko̞]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈɑlkuɑ/, [ˈɑɫkuɑ]
  • Rhymes: -ɑlku, -ɑlkuɑ
  • Hyphenation: al‧ku‧a

Noun

alkua

  1. partitive singular of alku

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 10

Votic

Etymology

alkaa +‎ -ua

Pronunciation
  • (Luutsa, Liivtšülä) IPA(key): /ˈɑlkuɑ̯/, [ˈɑɫkuɑ̯]
  • Rhymes: -ɑlkuɑ̯
  • Hyphenation: al‧kua

Verb

alkua

  1. (intransitive) to begin, start

Inflection
Conjugation of alkua (type II-2/alkua, k-g gradation)
Indicative
Present Perfect
positive negative positive negative
1st singular algun en algu 1st singular õõn alkunnu en õõ alkunnu
2nd singular algud ed algu 2nd singular õõd alkunnu ed õõ alkunnu
3rd singular algub eb algu 3rd singular on alkunnu eb õõ alkunnu
1st plural algummõ emmä algu 1st plural öõmmõ alkunnu emmä õõ alkunnu
2nd plural alguttõ että algu 2nd plural õõttõ alkunnu että õõ alkunnu
3rd plural alguta eväd algu 3rd plural õlla algutu eväd õõ algutu
impersonal alguta eväd algu impersonal õlla algutu eväd õõ algutu
Imperfect Pluperfect
positive negative positive negative
1st singular alguzin en alkunnu 1st singular õlin alkunnu —
2nd singular alguzid ed alkunnu 2nd singular õlid alkunnu —
3rd singular alku eb alkunnu 3rd singular õli alkunnu —
1st plural alguzimmõ emmä alkunnu 1st plural õlimmõ alkunnu —
2nd plural alguzittõ että alkunnu 2nd plural õlittõ alkunnu —
3rd plural alguti eväd algutu 3rd plural õlti algutu —
impersonal alguti eväd algutu impersonal õlti algutu —
Conditional
Present Perfect
positive negative positive negative
1st singular alkuizin en alkuizʹ 1st singular õllõizin alkunnu en õllõizʹ alkunnu
2nd singular alkuizid ed alkuizʹ 2nd singular õllõizid alkunnu ed õllõizʹ alkunnu
3rd singular alkuizʹ eb alkuizʹ 3rd singular õllõizʹ alkunnu eb õllõizʹ alkunnu
1st plural alkuizimmõ emmä alkuizʹ 1st plural õllõizimmõ alkunnu emmä õllõizʹ alkunnu
2nd plural alkuizittõ että alkuizʹ 2nd plural õllõizittõ alkunnu että õllõizʹ alkunnu
3rd plural algutaizʹ eväd algutaizʹ 3rd plural õltaizʹ algutu eväd õltaizʹ algutu
impersonal algutaizʹ eväd algutaizʹ impersonal õltaizʹ algutu eväd õltaizʹ algutu
Imperative
Present
positive negative
1st singular — —
2nd singular algu elä algu
3rd singular alkugo elko alkugo
1st plural — —
2nd plural alkuga elka alkuga
3rd plural alkugod —
impersonal — —
Nominal forms
Infinitives Participles
active passive
1st alkua present alkujõ —
2nd illative alkuma past alkunnu algutu
inessive alkumõz
elative alkumassõ
abessive alkumattõ

References
  • V. Hallap, E. Adler, S. Grünberg, M. Leppik (2012) Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language]‎, 2 edition, Tallinn
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.