hankaloittaa

Finnish

Etymology

hankala +‎ -oittaa

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈhɑŋkɑloi̯tːɑːˣ/, [ˈhɑŋkɑˌlo̞i̯t̪ːɑː(ʔ)]
  • Rhymes: -oitːɑː
  • Syllabification(key): han‧ka‧loit‧taa

Verb

hankaloittaa

  1. (transitive) To complicate.

Conjugation
Inflection of hankaloittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hankaloitan en hankaloita 1st sing. olen hankaloittanut en ole hankaloittanut
2nd sing. hankaloitat et hankaloita 2nd sing. olet hankaloittanut et ole hankaloittanut
3rd sing. hankaloittaa ei hankaloita 3rd sing. on hankaloittanut ei ole hankaloittanut
1st plur. hankaloitamme emme hankaloita 1st plur. olemme hankaloittaneet emme ole hankaloittaneet
2nd plur. hankaloitatte ette hankaloita 2nd plur. olette hankaloittaneet ette ole hankaloittaneet
3rd plur. hankaloittavat eivät hankaloita 3rd plur. ovat hankaloittaneet eivät ole hankaloittaneet
passive hankaloitetaan ei hankaloiteta passive on hankaloitettu ei ole hankaloitettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hankaloitin en hankaloittanut 1st sing. olin hankaloittanut en ollut hankaloittanut
2nd sing. hankaloitit et hankaloittanut 2nd sing. olit hankaloittanut et ollut hankaloittanut
3rd sing. hankaloitti ei hankaloittanut 3rd sing. oli hankaloittanut ei ollut hankaloittanut
1st plur. hankaloitimme emme hankaloittaneet 1st plur. olimme hankaloittaneet emme olleet hankaloittaneet
2nd plur. hankaloititte ette hankaloittaneet 2nd plur. olitte hankaloittaneet ette olleet hankaloittaneet
3rd plur. hankaloittivat eivät hankaloittaneet 3rd plur. olivat hankaloittaneet eivät olleet hankaloittaneet
passive hankaloitettiin ei hankaloitettu passive oli hankaloitettu ei ollut hankaloitettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hankaloittaisin en hankaloittaisi 1st sing. olisin hankaloittanut en olisi hankaloittanut
2nd sing. hankaloittaisit et hankaloittaisi 2nd sing. olisit hankaloittanut et olisi hankaloittanut
3rd sing. hankaloittaisi ei hankaloittaisi 3rd sing. olisi hankaloittanut ei olisi hankaloittanut
1st plur. hankaloittaisimme emme hankaloittaisi 1st plur. olisimme hankaloittaneet emme olisi hankaloittaneet
2nd plur. hankaloittaisitte ette hankaloittaisi 2nd plur. olisitte hankaloittaneet ette olisi hankaloittaneet
3rd plur. hankaloittaisivat eivät hankaloittaisi 3rd plur. olisivat hankaloittaneet eivät olisi hankaloittaneet
passive hankaloitettaisiin ei hankaloitettaisi passive olisi hankaloitettu ei olisi hankaloitettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. hankaloita älä hankaloita 2nd sing. ole hankaloittanut älä ole hankaloittanut
3rd sing. hankaloittakoon älköön hankaloittako 3rd sing. olkoon hankaloittanut älköön olko hankaloittanut
1st plur. hankaloittakaamme älkäämme hankaloittako 1st plur. olkaamme hankaloittaneet älkäämme olko hankaloittaneet
2nd plur. hankaloittakaa älkää hankaloittako 2nd plur. olkaa hankaloittaneet älkää olko hankaloittaneet
3rd plur. hankaloittakoot älkööt hankaloittako 3rd plur. olkoot hankaloittaneet älkööt olko hankaloittaneet
passive hankaloitettakoon älköön hankaloitettako passive olkoon hankaloitettu älköön olko hankaloitettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hankaloittanen en hankaloittane 1st sing. lienen hankaloittanut en liene hankaloittanut
2nd sing. hankaloittanet et hankaloittane 2nd sing. lienet hankaloittanut et liene hankaloittanut
3rd sing. hankaloittanee ei hankaloittane 3rd sing. lienee hankaloittanut ei liene hankaloittanut
1st plur. hankaloittanemme emme hankaloittane 1st plur. lienemme hankaloittaneet emme liene hankaloittaneet
2nd plur. hankaloittanette ette hankaloittane 2nd plur. lienette hankaloittaneet ette liene hankaloittaneet
3rd plur. hankaloittanevat eivät hankaloittane 3rd plur. lienevät hankaloittaneet eivät liene hankaloittaneet
passive hankaloitettaneen ei hankaloitettane passive lienee hankaloitettu ei liene hankaloitettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st hankaloittaa present hankaloittava hankaloitettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st hankaloittaakseni hankaloittaaksemme
2nd hankaloittaaksesi hankaloittaaksenne
3rd hankaloittaakseen
hankaloittaaksensa
 past hankaloittanut hankaloitettu
2nd inessive2 hankaloittaessa hankaloitettaessa agent3 hankaloittama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st hankaloittaessani hankaloittaessamme
2nd hankaloittaessasi hankaloittaessanne
3rd hankaloittaessaan
hankaloittaessansa
 negative hankaloittamaton
instructive hankaloittaen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix or the third infinitives.
4) Identical in form to the -minen verbal nouns, but used differently (more details).

3rd inessive hankaloittamassa —
elative hankaloittamasta —
illative hankaloittamaan —
adessive hankaloittamalla —
abessive hankaloittamatta —
instructive hankaloittaman hankaloitettaman
4th4 nominative hankaloittaminen
partitive hankaloittamista
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st hankaloittamaisillani hankaloittamaisillamme
2nd hankaloittamaisillasi hankaloittamaisillanne
3rd hankaloittamaisillaan
hankaloittamaisillansa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.