hankaloittaminen

Finnish

Etymology

hankaloittaa +‎ -minen

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈhɑŋkɑloi̯tːɑminen/, [ˈhɑŋkɑˌlo̞i̯t̪ːɑˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): han‧ka‧loit‧ta‧mi‧nen

Noun

hankaloittaminen

  1. complicating

Declension
Inflection of hankaloittaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative hankaloittaminen hankaloittamiset
genitive hankaloittamisen hankaloittamisten
hankaloittamisien
partitive hankaloittamista hankaloittamisia
illative hankaloittamiseen hankaloittamisiin
singular plural
nominative hankaloittaminen hankaloittamiset
accusative nom. hankaloittaminen hankaloittamiset
gen. hankaloittamisen
genitive hankaloittamisen hankaloittamisten
hankaloittamisien
partitive hankaloittamista hankaloittamisia
inessive hankaloittamisessa hankaloittamisissa
elative hankaloittamisesta hankaloittamisista
illative hankaloittamiseen hankaloittamisiin
adessive hankaloittamisella hankaloittamisilla
ablative hankaloittamiselta hankaloittamisilta
allative hankaloittamiselle hankaloittamisille
essive hankaloittamisena hankaloittamisina
translative hankaloittamiseksi hankaloittamisiksi
instructive — hankaloittamisin
abessive hankaloittamisetta hankaloittamisitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of hankaloittaminen (type nainen)
first-person singular possessor
singular plural
nominative hankaloittamiseni hankaloittamiseni
accusative nom. hankaloittamiseni hankaloittamiseni
gen. hankaloittamiseni
genitive hankaloittamiseni hankaloittamisteni
hankaloittamisieni
partitive hankaloittamistani hankaloittamisiani
inessive hankaloittamisessani hankaloittamisissani
elative hankaloittamisestani hankaloittamisistani
illative hankaloittamiseeni hankaloittamisiini
adessive hankaloittamisellani hankaloittamisillani
ablative hankaloittamiseltani hankaloittamisiltani
allative hankaloittamiselleni hankaloittamisilleni
essive hankaloittamisenani hankaloittamisinani
translative hankaloittamisekseni hankaloittamisikseni
instructive — —
abessive hankaloittamisettani hankaloittamisittani
comitative — hankaloittamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative hankaloittamisesi hankaloittamisesi
accusative nom. hankaloittamisesi hankaloittamisesi
gen. hankaloittamisesi
genitive hankaloittamisesi hankaloittamistesi
hankaloittamisiesi
partitive hankaloittamistasi hankaloittamisiasi
inessive hankaloittamisessasi hankaloittamisissasi
elative hankaloittamisestasi hankaloittamisistasi
illative hankaloittamiseesi hankaloittamisiisi
adessive hankaloittamisellasi hankaloittamisillasi
ablative hankaloittamiseltasi hankaloittamisiltasi
allative hankaloittamisellesi hankaloittamisillesi
essive hankaloittamisenasi hankaloittamisinasi
translative hankaloittamiseksesi hankaloittamisiksesi
instructive — —
abessive hankaloittamisettasi hankaloittamisittasi
comitative — hankaloittamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative hankaloittamisemme hankaloittamisemme
accusative nom. hankaloittamisemme hankaloittamisemme
gen. hankaloittamisemme
genitive hankaloittamisemme hankaloittamistemme
hankaloittamisiemme
partitive hankaloittamistamme hankaloittamisiamme
inessive hankaloittamisessamme hankaloittamisissamme
elative hankaloittamisestamme hankaloittamisistamme
illative hankaloittamiseemme hankaloittamisiimme
adessive hankaloittamisellamme hankaloittamisillamme
ablative hankaloittamiseltamme hankaloittamisiltamme
allative hankaloittamisellemme hankaloittamisillemme
essive hankaloittamisenamme hankaloittamisinamme
translative hankaloittamiseksemme hankaloittamisiksemme
instructive — —
abessive hankaloittamisettamme hankaloittamisittamme
comitative — hankaloittamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative hankaloittamisenne hankaloittamisenne
accusative nom. hankaloittamisenne hankaloittamisenne
gen. hankaloittamisenne
genitive hankaloittamisenne hankaloittamistenne
hankaloittamisienne
partitive hankaloittamistanne hankaloittamisianne
inessive hankaloittamisessanne hankaloittamisissanne
elative hankaloittamisestanne hankaloittamisistanne
illative hankaloittamiseenne hankaloittamisiinne
adessive hankaloittamisellanne hankaloittamisillanne
ablative hankaloittamiseltanne hankaloittamisiltanne
allative hankaloittamisellenne hankaloittamisillenne
essive hankaloittamisenanne hankaloittamisinanne
translative hankaloittamiseksenne hankaloittamisiksenne
instructive — —
abessive hankaloittamisettanne hankaloittamisittanne
comitative — hankaloittamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative hankaloittamisensa hankaloittamisensa
accusative nom. hankaloittamisensa hankaloittamisensa
gen. hankaloittamisensa
genitive hankaloittamisensa hankaloittamistensa
hankaloittamisiensa
partitive hankaloittamistaan
hankaloittamistansa		 hankaloittamisiaan
hankaloittamisiansa
inessive hankaloittamisessaan
hankaloittamisessansa		 hankaloittamisissaan
hankaloittamisissansa
elative hankaloittamisestaan
hankaloittamisestansa		 hankaloittamisistaan
hankaloittamisistansa
illative hankaloittamiseensa hankaloittamisiinsa
adessive hankaloittamisellaan
hankaloittamisellansa		 hankaloittamisillaan
hankaloittamisillansa
ablative hankaloittamiseltaan
hankaloittamiseltansa		 hankaloittamisiltaan
hankaloittamisiltansa
allative hankaloittamiselleen
hankaloittamisellensa		 hankaloittamisilleen
hankaloittamisillensa
essive hankaloittamisenaan
hankaloittamisenansa		 hankaloittamisinaan
hankaloittamisinansa
translative hankaloittamisekseen
hankaloittamiseksensa		 hankaloittamisikseen
hankaloittamisiksensa
instructive — —
abessive hankaloittamisettaan
hankaloittamisettansa		 hankaloittamisittaan
hankaloittamisittansa
comitative — hankaloittamisineen
hankaloittamisinensa

Verb

hankaloittaminen

  1. fourth infinitive of hankaloittaa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.