ikävä

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *ikäbä. Equivalent to ikä +‎ -va.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈikæʋæ/, [ˈikæʋæ]
  • Rhymes: -ikæʋæ
  • Syllabification(key): i‧kä‧vä

Adjective

ikävä (comparative ikävämpi, superlative ikävin)

  1. tedious, boring
  2. bad, sad, nasty (e.g. accident)
  3. regrettable

Declension
Inflection of ikävä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative ikävä ikävät
genitive ikävän ikävien
partitive ikävää ikäviä
illative ikävään ikäviin
singular plural
nominative ikävä ikävät
accusative nom. ikävä ikävät
gen. ikävän
genitive ikävän ikävien
ikäväinrare
partitive ikävää ikäviä
inessive ikävässä ikävissä
elative ikävästä ikävistä
illative ikävään ikäviin
adessive ikävällä ikävillä
ablative ikävältä ikäviltä
allative ikävälle ikäville
essive ikävänä ikävinä
translative ikäväksi ikäviksi
instructive — ikävin
abessive ikävättä ikävittä
comitative — ikävine
Possessive forms of ikävä (type koira)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative ikäväni ikäväni
accusative nom. ikäväni ikäväni
gen. ikäväni
genitive ikäväni ikävieni
ikäväinirare
partitive ikävääni ikäviäni
inessive ikävässäni ikävissäni
elative ikävästäni ikävistäni
illative ikävääni ikäviini
adessive ikävälläni ikävilläni
ablative ikävältäni ikäviltäni
allative ikävälleni ikävilleni
essive ikävänäni ikävinäni
translative ikäväkseni ikävikseni
instructive — —
abessive ikävättäni ikävittäni
comitative — ikävineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ikäväsi ikäväsi
accusative nom. ikäväsi ikäväsi
gen. ikäväsi
genitive ikäväsi ikäviesi
ikäväisirare
partitive ikävääsi ikäviäsi
inessive ikävässäsi ikävissäsi
elative ikävästäsi ikävistäsi
illative ikävääsi ikäviisi
adessive ikävälläsi ikävilläsi
ablative ikävältäsi ikäviltäsi
allative ikävällesi ikävillesi
essive ikävänäsi ikävinäsi
translative ikäväksesi ikäviksesi
instructive — —
abessive ikävättäsi ikävittäsi
comitative — ikävinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ikävämme ikävämme
accusative nom. ikävämme ikävämme
gen. ikävämme
genitive ikävämme ikäviemme
ikäväimmerare
partitive ikäväämme ikäviämme
inessive ikävässämme ikävissämme
elative ikävästämme ikävistämme
illative ikäväämme ikäviimme
adessive ikävällämme ikävillämme
ablative ikävältämme ikäviltämme
allative ikävällemme ikävillemme
essive ikävänämme ikävinämme
translative ikäväksemme ikäviksemme
instructive — —
abessive ikävättämme ikävittämme
comitative — ikävinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ikävänne ikävänne
accusative nom. ikävänne ikävänne
gen. ikävänne
genitive ikävänne ikävienne
ikäväinnerare
partitive ikäväänne ikäviänne
inessive ikävässänne ikävissänne
elative ikävästänne ikävistänne
illative ikäväänne ikäviinne
adessive ikävällänne ikävillänne
ablative ikävältänne ikäviltänne
allative ikävällenne ikävillenne
essive ikävänänne ikävinänne
translative ikäväksenne ikäviksenne
instructive — —
abessive ikävättänne ikävittänne
comitative — ikävinenne
third-person possessor
singular plural
nominative ikävänsä ikävänsä
accusative nom. ikävänsä ikävänsä
gen. ikävänsä
genitive ikävänsä ikäviensä
ikäväinsärare
partitive ikäväänsä ikäviään
ikäviänsä
inessive ikävässään
ikävässänsä		 ikävissään
ikävissänsä
elative ikävästään
ikävästänsä		 ikävistään
ikävistänsä
illative ikäväänsä ikäviinsä
adessive ikävällään
ikävällänsä		 ikävillään
ikävillänsä
ablative ikävältään
ikävältänsä		 ikäviltään
ikäviltänsä
allative ikävälleen
ikävällensä		 ikävilleen
ikävillensä
essive ikävänään
ikävänänsä		 ikävinään
ikävinänsä
translative ikäväkseen
ikäväksensä		 ikävikseen
ikäviksensä
instructive — —
abessive ikävättään
ikävättänsä		 ikävittään
ikävittänsä
comitative — ikävineen
ikävinensä

Derived terms

Noun

ikävä

  1. longing, yearning
    Minulla on ikävä sinua.
    I miss you.

Declension
Inflection of ikävä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative ikävä ikävät
genitive ikävän ikävien
partitive ikävää ikäviä
illative ikävään ikäviin
singular plural
nominative ikävä ikävät
accusative nom. ikävä ikävät
gen. ikävän
genitive ikävän ikävien
ikäväinrare
partitive ikävää ikäviä
inessive ikävässä ikävissä
elative ikävästä ikävistä
illative ikävään ikäviin
adessive ikävällä ikävillä
ablative ikävältä ikäviltä
allative ikävälle ikäville
essive ikävänä ikävinä
translative ikäväksi ikäviksi
instructive — ikävin
abessive ikävättä ikävittä
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ikävä (type koira)
first-person singular possessor
singular plural
nominative ikäväni ikäväni
accusative nom. ikäväni ikäväni
gen. ikäväni
genitive ikäväni ikävieni
ikäväinirare
partitive ikävääni ikäviäni
inessive ikävässäni ikävissäni
elative ikävästäni ikävistäni
illative ikävääni ikäviini
adessive ikävälläni ikävilläni
ablative ikävältäni ikäviltäni
allative ikävälleni ikävilleni
essive ikävänäni ikävinäni
translative ikäväkseni ikävikseni
instructive — —
abessive ikävättäni ikävittäni
comitative — ikävineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ikäväsi ikäväsi
accusative nom. ikäväsi ikäväsi
gen. ikäväsi
genitive ikäväsi ikäviesi
ikäväisirare
partitive ikävääsi ikäviäsi
inessive ikävässäsi ikävissäsi
elative ikävästäsi ikävistäsi
illative ikävääsi ikäviisi
adessive ikävälläsi ikävilläsi
ablative ikävältäsi ikäviltäsi
allative ikävällesi ikävillesi
essive ikävänäsi ikävinäsi
translative ikäväksesi ikäviksesi
instructive — —
abessive ikävättäsi ikävittäsi
comitative — ikävinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ikävämme ikävämme
accusative nom. ikävämme ikävämme
gen. ikävämme
genitive ikävämme ikäviemme
ikäväimmerare
partitive ikäväämme ikäviämme
inessive ikävässämme ikävissämme
elative ikävästämme ikävistämme
illative ikäväämme ikäviimme
adessive ikävällämme ikävillämme
ablative ikävältämme ikäviltämme
allative ikävällemme ikävillemme
essive ikävänämme ikävinämme
translative ikäväksemme ikäviksemme
instructive — —
abessive ikävättämme ikävittämme
comitative — ikävinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ikävänne ikävänne
accusative nom. ikävänne ikävänne
gen. ikävänne
genitive ikävänne ikävienne
ikäväinnerare
partitive ikäväänne ikäviänne
inessive ikävässänne ikävissänne
elative ikävästänne ikävistänne
illative ikäväänne ikäviinne
adessive ikävällänne ikävillänne
ablative ikävältänne ikäviltänne
allative ikävällenne ikävillenne
essive ikävänänne ikävinänne
translative ikäväksenne ikäviksenne
instructive — —
abessive ikävättänne ikävittänne
comitative — ikävinenne
third-person possessor
singular plural
nominative ikävänsä ikävänsä
accusative nom. ikävänsä ikävänsä
gen. ikävänsä
genitive ikävänsä ikäviensä
ikäväinsärare
partitive ikäväänsä ikäviään
ikäviänsä
inessive ikävässään
ikävässänsä		 ikävissään
ikävissänsä
elative ikävästään
ikävästänsä		 ikävistään
ikävistänsä
illative ikäväänsä ikäviinsä
adessive ikävällään
ikävällänsä		 ikävillään
ikävillänsä
ablative ikävältään
ikävältänsä		 ikäviltään
ikäviltänsä
allative ikävälleen
ikävällensä		 ikävilleen
ikävillensä
essive ikävänään
ikävänänsä		 ikävinään
ikävinänsä
translative ikäväkseen
ikäväksensä		 ikävikseen
ikäviksensä
instructive — —
abessive ikävättään
ikävättänsä		 ikävittään
ikävittänsä
comitative — ikävineen
ikävinensä

Synonyms

Derived terms

Adverb

ikävä

  1. ikävä kyllä: unfortunately
  2. sepä ikävä: what a pity
  3. ikävä juttu: too bad

Anagrams

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *ikäbä, equivalent to ikä (“time”) +‎ -vä. Cognates include Finnish ikävä and Estonian igav.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈikæʋæ/, [ˈikæʋ]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈikæːʋæ/, [ˈikˑæːʋæ]
  • Rhymes: -ikæʋ, -ikæːʋæ
  • Hyphenation: i‧kä‧vä

Adjective

ikävä

  1. boring

Declension
Declension of ikävä (type 3/koira, no gradation)
singular plural
nominative ikävä ikävät
genitive ikävän ikäviin
partitive ikävää ikäviä
illative ikävää ikävii
inessive ikävääs ikäviis
elative ikäväst ikävist
allative ikävälle ikäville
adessive ikävääl ikäviil
ablative ikävält ikävilt
translative ikäväks ikäviks
essive ikävännä, ikävään ikävinnä, ikäviin
exessive1) ikävänt ikävint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 89
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.