keisari

Faroese

Etymology

From Old Norse keisari, from Middle Low German keiser, from Old High German keisar, keisur, originally from the Latin name Caesar.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkʰaiːsaɹɪ/
  • Rhymes: -aisaɹɪ

Noun

keisari m (genitive singular keisara, plural keisarar)

  1. emperor, czar

Declension
Declension of keisari
m1 singular plural
indefinite definite indefinite definite
nominative keisari keisarin keisarar keisararnir
accusative keisara keisaran keisarar keisararnar
dative keisara keisaranum keisarum keisarunum
genitive keisara keisarans keisara keisaranna

Derived terms
  • keisarabiti
  • keisaradrotning
  • keisaradømi
  • keisaraeyga
  • keisarakrúna
  • keisaraligur
  • keisaraskurður

Finnish

Etymology

Most likely borrowed from Old Norse keisari, from Middle Low German keiser, from Old High German keisar, keisur, from Proto-Germanic *kaisaraz, from Latin Caesar. Doublet of tsaari.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkei̯sɑri/, [ˈke̞i̯s̠ɑri]
  • Rhymes: -eisɑri
  • Syllabification(key): kei‧sa‧ri

Noun

keisari

  1. emperor

Declension
Inflection of keisari (Kotus type 6/paperi, no gradation)
nominative keisari keisarit
genitive keisarin keisarien
keisareiden
keisareitten
partitive keisaria keisareita
keisareja
illative keisariin keisareihin
singular plural
nominative keisari keisarit
accusative nom. keisari keisarit
gen. keisarin
genitive keisarin keisarien
keisareiden
keisareitten
partitive keisaria keisareita
keisareja
inessive keisarissa keisareissa
elative keisarista keisareista
illative keisariin keisareihin
adessive keisarilla keisareilla
ablative keisarilta keisareilta
allative keisarille keisareille
essive keisarina keisareina
translative keisariksi keisareiksi
instructive — keisarein
abessive keisaritta keisareitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of keisari (type paperi)
first-person singular possessor
singular plural
nominative keisarini keisarini
accusative nom. keisarini keisarini
gen. keisarini
genitive keisarini keisarieni
keisareideni
keisareitteni
partitive keisariani keisareitani
keisarejani
inessive keisarissani keisareissani
elative keisaristani keisareistani
illative keisariini keisareihini
adessive keisarillani keisareillani
ablative keisariltani keisareiltani
allative keisarilleni keisareilleni
essive keisarinani keisareinani
translative keisarikseni keisareikseni
instructive — —
abessive keisarittani keisareittani
comitative — keisareineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative keisarisi keisarisi
accusative nom. keisarisi keisarisi
gen. keisarisi
genitive keisarisi keisariesi
keisareidesi
keisareittesi
partitive keisariasi keisareitasi
keisarejasi
inessive keisarissasi keisareissasi
elative keisaristasi keisareistasi
illative keisariisi keisareihisi
adessive keisarillasi keisareillasi
ablative keisariltasi keisareiltasi
allative keisarillesi keisareillesi
essive keisarinasi keisareinasi
translative keisariksesi keisareiksesi
instructive — —
abessive keisarittasi keisareittasi
comitative — keisareinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative keisarimme keisarimme
accusative nom. keisarimme keisarimme
gen. keisarimme
genitive keisarimme keisariemme
keisareidemme
keisareittemme
partitive keisariamme keisareitamme
keisarejamme
inessive keisarissamme keisareissamme
elative keisaristamme keisareistamme
illative keisariimme keisareihimme
adessive keisarillamme keisareillamme
ablative keisariltamme keisareiltamme
allative keisarillemme keisareillemme
essive keisarinamme keisareinamme
translative keisariksemme keisareiksemme
instructive — —
abessive keisarittamme keisareittamme
comitative — keisareinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative keisarinne keisarinne
accusative nom. keisarinne keisarinne
gen. keisarinne
genitive keisarinne keisarienne
keisareidenne
keisareittenne
partitive keisarianne keisareitanne
keisarejanne
inessive keisarissanne keisareissanne
elative keisaristanne keisareistanne
illative keisariinne keisareihinne
adessive keisarillanne keisareillanne
ablative keisariltanne keisareiltanne
allative keisarillenne keisareillenne
essive keisarinanne keisareinanne
translative keisariksenne keisareiksenne
instructive — —
abessive keisarittanne keisareittanne
comitative — keisareinenne
third-person possessor
singular plural
nominative keisarinsa keisarinsa
accusative nom. keisarinsa keisarinsa
gen. keisarinsa
genitive keisarinsa keisariensa
keisareidensa
keisareittensa
partitive keisariaan
keisariansa		 keisareitaan
keisarejaan
keisareitansa
keisarejansa
inessive keisarissaan
keisarissansa		 keisareissaan
keisareissansa
elative keisaristaan
keisaristansa		 keisareistaan
keisareistansa
illative keisariinsa keisareihinsa
adessive keisarillaan
keisarillansa		 keisareillaan
keisareillansa
ablative keisariltaan
keisariltansa		 keisareiltaan
keisareiltansa
allative keisarilleen
keisarillensa		 keisareilleen
keisareillensa
essive keisarinaan
keisarinansa		 keisareinaan
keisareinansa
translative keisarikseen
keisariksensa		 keisareikseen
keisareiksensa
instructive — —
abessive keisarittaan
keisarittansa		 keisareittaan
keisareittansa
comitative — keisareineen
keisareinensa

Icelandic

Etymology

From Old Norse keisari, from Middle Low German keiser, keisar keisur originally from the Latin name Caesar.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈcʰeiːsaːrɪ/
  • Rhymes: -eiːsaːrɪ

Noun

keisari m (genitive singular keisara, nominative plural keisarar)

  1. emperor, czar

Declension
declension of keisari
m-w1 singular plural
indefinite definite indefinite definite
nominative keisari keisarinn keisarar keisararnir
accusative keisara keisarann keisara keisarana
dative keisara keisaranum keisurum keisurunum
genitive keisara keisarans keisara keisaranna

Derived terms
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.