kiinnostaa

Finnish

Etymology

kiinno- +‎ -staa; coined by V. Saukkola in 1924[1] for a contest organized by Suomen Kuvalehti

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkiːnːostɑːˣ/, [ˈkiːnːo̞s̠t̪ɑː(ʔ)]
  • Rhymes: -iːnːostɑː
  • Syllabification(key): kiin‧nos‧taa

Verb

kiinnostaa

  1. (transitive + partitive) to interest (engage the attention of)
    Se ei kiinnosta minua.
    It doesn't interest me.

Conjugation
Inflection of kiinnostaa (Kotus type 53/muistaa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiinnostan en kiinnosta 1st sing. olen kiinnostanut en ole kiinnostanut
2nd sing. kiinnostat et kiinnosta 2nd sing. olet kiinnostanut et ole kiinnostanut
3rd sing. kiinnostaa ei kiinnosta 3rd sing. on kiinnostanut ei ole kiinnostanut
1st plur. kiinnostamme emme kiinnosta 1st plur. olemme kiinnostaneet emme ole kiinnostaneet
2nd plur. kiinnostatte ette kiinnosta 2nd plur. olette kiinnostaneet ette ole kiinnostaneet
3rd plur. kiinnostavat eivät kiinnosta 3rd plur. ovat kiinnostaneet eivät ole kiinnostaneet
passive kiinnostetaan ei kiinnosteta passive on kiinnostettu ei ole kiinnostettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiinnostin en kiinnostanut 1st sing. olin kiinnostanut en ollut kiinnostanut
2nd sing. kiinnostit et kiinnostanut 2nd sing. olit kiinnostanut et ollut kiinnostanut
3rd sing. kiinnosti ei kiinnostanut 3rd sing. oli kiinnostanut ei ollut kiinnostanut
1st plur. kiinnostimme emme kiinnostaneet 1st plur. olimme kiinnostaneet emme olleet kiinnostaneet
2nd plur. kiinnostitte ette kiinnostaneet 2nd plur. olitte kiinnostaneet ette olleet kiinnostaneet
3rd plur. kiinnostivat eivät kiinnostaneet 3rd plur. olivat kiinnostaneet eivät olleet kiinnostaneet
passive kiinnostettiin ei kiinnostettu passive oli kiinnostettu ei ollut kiinnostettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiinnostaisin en kiinnostaisi 1st sing. olisin kiinnostanut en olisi kiinnostanut
2nd sing. kiinnostaisit et kiinnostaisi 2nd sing. olisit kiinnostanut et olisi kiinnostanut
3rd sing. kiinnostaisi ei kiinnostaisi 3rd sing. olisi kiinnostanut ei olisi kiinnostanut
1st plur. kiinnostaisimme emme kiinnostaisi 1st plur. olisimme kiinnostaneet emme olisi kiinnostaneet
2nd plur. kiinnostaisitte ette kiinnostaisi 2nd plur. olisitte kiinnostaneet ette olisi kiinnostaneet
3rd plur. kiinnostaisivat eivät kiinnostaisi 3rd plur. olisivat kiinnostaneet eivät olisi kiinnostaneet
passive kiinnostettaisiin ei kiinnostettaisi passive olisi kiinnostettu ei olisi kiinnostettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. kiinnosta älä kiinnosta 2nd sing. ole kiinnostanut älä ole kiinnostanut
3rd sing. kiinnostakoon älköön kiinnostako 3rd sing. olkoon kiinnostanut älköön olko kiinnostanut
1st plur. kiinnostakaamme älkäämme kiinnostako 1st plur. olkaamme kiinnostaneet älkäämme olko kiinnostaneet
2nd plur. kiinnostakaa älkää kiinnostako 2nd plur. olkaa kiinnostaneet älkää olko kiinnostaneet
3rd plur. kiinnostakoot älkööt kiinnostako 3rd plur. olkoot kiinnostaneet älkööt olko kiinnostaneet
passive kiinnostettakoon älköön kiinnostettako passive olkoon kiinnostettu älköön olko kiinnostettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiinnostanen en kiinnostane 1st sing. lienen kiinnostanut en liene kiinnostanut
2nd sing. kiinnostanet et kiinnostane 2nd sing. lienet kiinnostanut et liene kiinnostanut
3rd sing. kiinnostanee ei kiinnostane 3rd sing. lienee kiinnostanut ei liene kiinnostanut
1st plur. kiinnostanemme emme kiinnostane 1st plur. lienemme kiinnostaneet emme liene kiinnostaneet
2nd plur. kiinnostanette ette kiinnostane 2nd plur. lienette kiinnostaneet ette liene kiinnostaneet
3rd plur. kiinnostanevat eivät kiinnostane 3rd plur. lienevät kiinnostaneet eivät liene kiinnostaneet
passive kiinnostettaneen ei kiinnostettane passive lienee kiinnostettu ei liene kiinnostettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kiinnostaa present kiinnostava kiinnostettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiinnostaakseni kiinnostaaksemme
2nd kiinnostaaksesi kiinnostaaksenne
3rd kiinnostaakseen
kiinnostaaksensa
 past kiinnostanut kiinnostettu
2nd inessive2 kiinnostaessa kiinnostettaessa agent3 kiinnostama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiinnostaessani kiinnostaessamme
2nd kiinnostaessasi kiinnostaessanne
3rd kiinnostaessaan
kiinnostaessansa
 negative kiinnostamaton
instructive kiinnostaen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix or the third infinitives.
4) Identical in form to the -minen verbal nouns, but used differently (more details).

3rd inessive kiinnostamassa —
elative kiinnostamasta —
illative kiinnostamaan —
adessive kiinnostamalla —
abessive kiinnostamatta —
instructive kiinnostaman kiinnostettaman
4th4 nominative kiinnostaminen
partitive kiinnostamista
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiinnostamaisillani kiinnostamaisillamme
2nd kiinnostamaisillasi kiinnostamaisillanne
3rd kiinnostamaisillaan
kiinnostamaisillansa

References
  1. Heikkinen, Vesa, editor (2017), “Sanoin saavutettu: 1920-luku”, in Sanoin saavutettu ‒ satavuotias Suomi‎ (in Finnish), Kotimaisten kielten keskus
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.