kiinnostaminen

Finnish

Etymology

kiinnostaa +‎ -minen

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkiːnːostɑminen/, [ˈkiːnːo̞s̠ˌt̪ɑmine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Syllabification(key): kiin‧nos‧ta‧mi‧nen

Noun

kiinnostaminen

  1. interesting (attracting attention or concern)

Declension
Inflection of kiinnostaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kiinnostaminen kiinnostamiset
genitive kiinnostamisen kiinnostamisten
kiinnostamisien
partitive kiinnostamista kiinnostamisia
illative kiinnostamiseen kiinnostamisiin
singular plural
nominative kiinnostaminen kiinnostamiset
accusative nom. kiinnostaminen kiinnostamiset
gen. kiinnostamisen
genitive kiinnostamisen kiinnostamisten
kiinnostamisien
partitive kiinnostamista kiinnostamisia
inessive kiinnostamisessa kiinnostamisissa
elative kiinnostamisesta kiinnostamisista
illative kiinnostamiseen kiinnostamisiin
adessive kiinnostamisella kiinnostamisilla
ablative kiinnostamiselta kiinnostamisilta
allative kiinnostamiselle kiinnostamisille
essive kiinnostamisena kiinnostamisina
translative kiinnostamiseksi kiinnostamisiksi
instructive — kiinnostamisin
abessive kiinnostamisetta kiinnostamisitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kiinnostaminen (type nainen)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kiinnostamiseni kiinnostamiseni
accusative nom. kiinnostamiseni kiinnostamiseni
gen. kiinnostamiseni
genitive kiinnostamiseni kiinnostamisteni
kiinnostamisieni
partitive kiinnostamistani kiinnostamisiani
inessive kiinnostamisessani kiinnostamisissani
elative kiinnostamisestani kiinnostamisistani
illative kiinnostamiseeni kiinnostamisiini
adessive kiinnostamisellani kiinnostamisillani
ablative kiinnostamiseltani kiinnostamisiltani
allative kiinnostamiselleni kiinnostamisilleni
essive kiinnostamisenani kiinnostamisinani
translative kiinnostamisekseni kiinnostamisikseni
instructive — —
abessive kiinnostamisettani kiinnostamisittani
comitative — kiinnostamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kiinnostamisesi kiinnostamisesi
accusative nom. kiinnostamisesi kiinnostamisesi
gen. kiinnostamisesi
genitive kiinnostamisesi kiinnostamistesi
kiinnostamisiesi
partitive kiinnostamistasi kiinnostamisiasi
inessive kiinnostamisessasi kiinnostamisissasi
elative kiinnostamisestasi kiinnostamisistasi
illative kiinnostamiseesi kiinnostamisiisi
adessive kiinnostamisellasi kiinnostamisillasi
ablative kiinnostamiseltasi kiinnostamisiltasi
allative kiinnostamisellesi kiinnostamisillesi
essive kiinnostamisenasi kiinnostamisinasi
translative kiinnostamiseksesi kiinnostamisiksesi
instructive — —
abessive kiinnostamisettasi kiinnostamisittasi
comitative — kiinnostamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kiinnostamisemme kiinnostamisemme
accusative nom. kiinnostamisemme kiinnostamisemme
gen. kiinnostamisemme
genitive kiinnostamisemme kiinnostamistemme
kiinnostamisiemme
partitive kiinnostamistamme kiinnostamisiamme
inessive kiinnostamisessamme kiinnostamisissamme
elative kiinnostamisestamme kiinnostamisistamme
illative kiinnostamiseemme kiinnostamisiimme
adessive kiinnostamisellamme kiinnostamisillamme
ablative kiinnostamiseltamme kiinnostamisiltamme
allative kiinnostamisellemme kiinnostamisillemme
essive kiinnostamisenamme kiinnostamisinamme
translative kiinnostamiseksemme kiinnostamisiksemme
instructive — —
abessive kiinnostamisettamme kiinnostamisittamme
comitative — kiinnostamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kiinnostamisenne kiinnostamisenne
accusative nom. kiinnostamisenne kiinnostamisenne
gen. kiinnostamisenne
genitive kiinnostamisenne kiinnostamistenne
kiinnostamisienne
partitive kiinnostamistanne kiinnostamisianne
inessive kiinnostamisessanne kiinnostamisissanne
elative kiinnostamisestanne kiinnostamisistanne
illative kiinnostamiseenne kiinnostamisiinne
adessive kiinnostamisellanne kiinnostamisillanne
ablative kiinnostamiseltanne kiinnostamisiltanne
allative kiinnostamisellenne kiinnostamisillenne
essive kiinnostamisenanne kiinnostamisinanne
translative kiinnostamiseksenne kiinnostamisiksenne
instructive — —
abessive kiinnostamisettanne kiinnostamisittanne
comitative — kiinnostamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kiinnostamisensa kiinnostamisensa
accusative nom. kiinnostamisensa kiinnostamisensa
gen. kiinnostamisensa
genitive kiinnostamisensa kiinnostamistensa
kiinnostamisiensa
partitive kiinnostamistaan
kiinnostamistansa		 kiinnostamisiaan
kiinnostamisiansa
inessive kiinnostamisessaan
kiinnostamisessansa		 kiinnostamisissaan
kiinnostamisissansa
elative kiinnostamisestaan
kiinnostamisestansa		 kiinnostamisistaan
kiinnostamisistansa
illative kiinnostamiseensa kiinnostamisiinsa
adessive kiinnostamisellaan
kiinnostamisellansa		 kiinnostamisillaan
kiinnostamisillansa
ablative kiinnostamiseltaan
kiinnostamiseltansa		 kiinnostamisiltaan
kiinnostamisiltansa
allative kiinnostamiselleen
kiinnostamisellensa		 kiinnostamisilleen
kiinnostamisillensa
essive kiinnostamisenaan
kiinnostamisenansa		 kiinnostamisinaan
kiinnostamisinansa
translative kiinnostamisekseen
kiinnostamiseksensa		 kiinnostamisikseen
kiinnostamisiksensa
instructive — —
abessive kiinnostamisettaan
kiinnostamisettansa		 kiinnostamisittaan
kiinnostamisittansa
comitative — kiinnostamisineen
kiinnostamisinensa

Verb

kiinnostaminen

  1. nominative of fourth infinitive of kiinnostaa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.