loppukohtaus

Finnish

Etymology

loppu +‎ kohtaus

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈlopːuˌkohtɑus/, [ˈlo̞pːuˌko̞xt̪ɑus̠]
  • Rhymes: -ohtɑus
  • Syllabification(key): lop‧pu‧koh‧ta‧us

Noun

loppukohtaus

  1. final scene, ending scene

Declension
Inflection of loppukohtaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative loppukohtaus loppukohtaukset
genitive loppukohtauksen loppukohtausten
loppukohtauksien
partitive loppukohtausta loppukohtauksia
illative loppukohtaukseen loppukohtauksiin
singular plural
nominative loppukohtaus loppukohtaukset
accusative nom. loppukohtaus loppukohtaukset
gen. loppukohtauksen
genitive loppukohtauksen loppukohtausten
loppukohtauksien
partitive loppukohtausta loppukohtauksia
inessive loppukohtauksessa loppukohtauksissa
elative loppukohtauksesta loppukohtauksista
illative loppukohtaukseen loppukohtauksiin
adessive loppukohtauksella loppukohtauksilla
ablative loppukohtaukselta loppukohtauksilta
allative loppukohtaukselle loppukohtauksille
essive loppukohtauksena loppukohtauksina
translative loppukohtaukseksi loppukohtauksiksi
instructive — loppukohtauksin
abessive loppukohtauksetta loppukohtauksitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of loppukohtaus (type vastaus)
first-person singular possessor
singular plural
nominative loppukohtaukseni loppukohtaukseni
accusative nom. loppukohtaukseni loppukohtaukseni
gen. loppukohtaukseni
genitive loppukohtaukseni loppukohtausteni
loppukohtauksieni
partitive loppukohtaustani loppukohtauksiani
inessive loppukohtauksessani loppukohtauksissani
elative loppukohtauksestani loppukohtauksistani
illative loppukohtaukseeni loppukohtauksiini
adessive loppukohtauksellani loppukohtauksillani
ablative loppukohtaukseltani loppukohtauksiltani
allative loppukohtaukselleni loppukohtauksilleni
essive loppukohtauksenani loppukohtauksinani
translative loppukohtauksekseni loppukohtauksikseni
instructive — —
abessive loppukohtauksettani loppukohtauksittani
comitative — loppukohtauksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative loppukohtauksesi loppukohtauksesi
accusative nom. loppukohtauksesi loppukohtauksesi
gen. loppukohtauksesi
genitive loppukohtauksesi loppukohtaustesi
loppukohtauksiesi
partitive loppukohtaustasi loppukohtauksiasi
inessive loppukohtauksessasi loppukohtauksissasi
elative loppukohtauksestasi loppukohtauksistasi
illative loppukohtaukseesi loppukohtauksiisi
adessive loppukohtauksellasi loppukohtauksillasi
ablative loppukohtaukseltasi loppukohtauksiltasi
allative loppukohtauksellesi loppukohtauksillesi
essive loppukohtauksenasi loppukohtauksinasi
translative loppukohtaukseksesi loppukohtauksiksesi
instructive — —
abessive loppukohtauksettasi loppukohtauksittasi
comitative — loppukohtauksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative loppukohtauksemme loppukohtauksemme
accusative nom. loppukohtauksemme loppukohtauksemme
gen. loppukohtauksemme
genitive loppukohtauksemme loppukohtaustemme
loppukohtauksiemme
partitive loppukohtaustamme loppukohtauksiamme
inessive loppukohtauksessamme loppukohtauksissamme
elative loppukohtauksestamme loppukohtauksistamme
illative loppukohtaukseemme loppukohtauksiimme
adessive loppukohtauksellamme loppukohtauksillamme
ablative loppukohtaukseltamme loppukohtauksiltamme
allative loppukohtauksellemme loppukohtauksillemme
essive loppukohtauksenamme loppukohtauksinamme
translative loppukohtaukseksemme loppukohtauksiksemme
instructive — —
abessive loppukohtauksettamme loppukohtauksittamme
comitative — loppukohtauksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative loppukohtauksenne loppukohtauksenne
accusative nom. loppukohtauksenne loppukohtauksenne
gen. loppukohtauksenne
genitive loppukohtauksenne loppukohtaustenne
loppukohtauksienne
partitive loppukohtaustanne loppukohtauksianne
inessive loppukohtauksessanne loppukohtauksissanne
elative loppukohtauksestanne loppukohtauksistanne
illative loppukohtaukseenne loppukohtauksiinne
adessive loppukohtauksellanne loppukohtauksillanne
ablative loppukohtaukseltanne loppukohtauksiltanne
allative loppukohtauksellenne loppukohtauksillenne
essive loppukohtauksenanne loppukohtauksinanne
translative loppukohtaukseksenne loppukohtauksiksenne
instructive — —
abessive loppukohtauksettanne loppukohtauksittanne
comitative — loppukohtauksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative loppukohtauksensa loppukohtauksensa
accusative nom. loppukohtauksensa loppukohtauksensa
gen. loppukohtauksensa
genitive loppukohtauksensa loppukohtaustensa
loppukohtauksiensa
partitive loppukohtaustaan
loppukohtaustansa		 loppukohtauksiaan
loppukohtauksiansa
inessive loppukohtauksessaan
loppukohtauksessansa		 loppukohtauksissaan
loppukohtauksissansa
elative loppukohtauksestaan
loppukohtauksestansa		 loppukohtauksistaan
loppukohtauksistansa
illative loppukohtaukseensa loppukohtauksiinsa
adessive loppukohtauksellaan
loppukohtauksellansa		 loppukohtauksillaan
loppukohtauksillansa
ablative loppukohtaukseltaan
loppukohtaukseltansa		 loppukohtauksiltaan
loppukohtauksiltansa
allative loppukohtaukselleen
loppukohtauksellensa		 loppukohtauksilleen
loppukohtauksillensa
essive loppukohtauksenaan
loppukohtauksenansa		 loppukohtauksinaan
loppukohtauksinansa
translative loppukohtauksekseen
loppukohtaukseksensa		 loppukohtauksikseen
loppukohtauksiksensa
instructive — —
abessive loppukohtauksettaan
loppukohtauksettansa		 loppukohtauksittaan
loppukohtauksittansa
comitative — loppukohtauksineen
loppukohtauksinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.