pinni

Finnish

Etymology 1

Borrowed from Swedish pinne. Meaning "pin" (in electronics) is a semantic loan from English pin.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈpinːi/, [ˈpinːi]
  • Rhymes: -inːi
  • Syllabification(key): pin‧ni

Noun

pinni

  1. hairpin
  2. (electronics) pin
Declension
Inflection of pinni (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative pinni pinnit
genitive pinnin pinnien
partitive pinniä pinnejä
illative pinniin pinneihin
singular plural
nominative pinni pinnit
accusative nom. pinni pinnit
gen. pinnin
genitive pinnin pinnien
partitive pinniä pinnejä
inessive pinnissä pinneissä
elative pinnistä pinneistä
illative pinniin pinneihin
adessive pinnillä pinneillä
ablative pinniltä pinneiltä
allative pinnille pinneille
essive pinninä pinneinä
translative pinniksi pinneiksi
instructive — pinnein
abessive pinnittä pinneittä
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of pinni (type risti)
first-person singular possessor
singular plural
nominative pinnini pinnini
accusative nom. pinnini pinnini
gen. pinnini
genitive pinnini pinnieni
partitive pinniäni pinnejäni
inessive pinnissäni pinneissäni
elative pinnistäni pinneistäni
illative pinniini pinneihini
adessive pinnilläni pinneilläni
ablative pinniltäni pinneiltäni
allative pinnilleni pinneilleni
essive pinninäni pinneinäni
translative pinnikseni pinneikseni
instructive — —
abessive pinnittäni pinneittäni
comitative — pinneineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative pinnisi pinnisi
accusative nom. pinnisi pinnisi
gen. pinnisi
genitive pinnisi pinniesi
partitive pinniäsi pinnejäsi
inessive pinnissäsi pinneissäsi
elative pinnistäsi pinneistäsi
illative pinniisi pinneihisi
adessive pinnilläsi pinneilläsi
ablative pinniltäsi pinneiltäsi
allative pinnillesi pinneillesi
essive pinninäsi pinneinäsi
translative pinniksesi pinneiksesi
instructive — —
abessive pinnittäsi pinneittäsi
comitative — pinneinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative pinnimme pinnimme
accusative nom. pinnimme pinnimme
gen. pinnimme
genitive pinnimme pinniemme
partitive pinniämme pinnejämme
inessive pinnissämme pinneissämme
elative pinnistämme pinneistämme
illative pinniimme pinneihimme
adessive pinnillämme pinneillämme
ablative pinniltämme pinneiltämme
allative pinnillemme pinneillemme
essive pinninämme pinneinämme
translative pinniksemme pinneiksemme
instructive — —
abessive pinnittämme pinneittämme
comitative — pinneinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative pinninne pinninne
accusative nom. pinninne pinninne
gen. pinninne
genitive pinninne pinnienne
partitive pinniänne pinnejänne
inessive pinnissänne pinneissänne
elative pinnistänne pinneistänne
illative pinniinne pinneihinne
adessive pinnillänne pinneillänne
ablative pinniltänne pinneiltänne
allative pinnillenne pinneillenne
essive pinninänne pinneinänne
translative pinniksenne pinneiksenne
instructive — —
abessive pinnittänne pinneittänne
comitative — pinneinenne
third-person possessor
singular plural
nominative pinninsä pinninsä
accusative nom. pinninsä pinninsä
gen. pinninsä
genitive pinninsä pinniensä
partitive pinniään
pinniänsä		 pinnejään
pinnejänsä
inessive pinnissään
pinnissänsä		 pinneissään
pinneissänsä
elative pinnistään
pinnistänsä		 pinneistään
pinneistänsä
illative pinniinsä pinneihinsä
adessive pinnillään
pinnillänsä		 pinneillään
pinneillänsä
ablative pinniltään
pinniltänsä		 pinneiltään
pinneiltänsä
allative pinnilleen
pinnillensä		 pinneilleen
pinneillensä
essive pinninään
pinninänsä		 pinneinään
pinneinänsä
translative pinnikseen
pinniksensä		 pinneikseen
pinneiksensä
instructive — —
abessive pinnittään
pinnittänsä		 pinneittään
pinneittänsä
comitative — pinneineen
pinneinensä

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈpinːi/, [ˈpinːi] (indicative)
  • IPA(key): /ˈpinːiˣ/, [ˈpinːi(ʔ)] (imperative, connegative)
  • Rhymes: -inːi
  • Syllabification(key): pin‧ni

Verb

pinni

  1. third-person singular past indicative of pinniä
  2. present active indicative connegative of pinniä
  3. second-person singular present imperative of pinniä
  4. second-person singular present active imperative connegative of pinniä

Icelandic

Etymology

From late Old Norse pinni, from Middle Low German pinne, from Old Saxon pinn (“pin; peg”), from Proto-Germanic *pinn- (“pointed object; spike; peak”), from Proto-Indo-European *bend- (“protruding object, pointed peg, nail, edge”). Cognate with English pin.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈpʰɪnːɪ/
  • Rhymes: -ɪnːɪ

Noun

pinni m (genitive singular pinna, nominative plural pinnar)

  1. pin, peg, stick

Declension
declension of pinni
m-w1 singular plural
indefinite definite indefinite definite
nominative pinni pinninn pinnar pinnarnir
accusative pinna pinnann pinna pinnana
dative pinna pinnanum pinnum pinnunum
genitive pinna pinnans pinna pinnanna

Synonyms

Derived terms
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.