typpi

Finnish

Etymology

Adapted by Finnish folk poetry researcher, translator and journalist Julius Krohn in 1862, by back-formation from a dialectal verb typehtyä (“to be extinguished”).

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈtypːi/, [ˈt̪ypːi]
  • Rhymes: -ypːi
  • Syllabification(key): typ‧pi

Noun
chemical element
N Previous: hiili
Next: happi

typpi

  1. nitrogen

Declension
Inflection of typpi (Kotus type 7*B/ovi, pp-p gradation)
nominative typpi typet
genitive typen typpien
partitive typpeä typpiä
illative typpeen typpiin
singular plural
nominative typpi typet
accusative nom. typpi typet
gen. typen
genitive typen typpien
partitive typpeä typpiä
inessive typessä typissä
elative typestä typistä
illative typpeen typpiin
adessive typellä typillä
ablative typeltä typiltä
allative typelle typille
essive typpenä typpinä
translative typeksi typiksi
instructive — typin
abessive typettä typittä
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of typpi (type ovi)
first-person singular possessor
singular plural
nominative typpeni typpeni
accusative nom. typpeni typpeni
gen. typpeni
genitive typpeni typpieni
partitive typpeäni typpiäni
inessive typessäni typissäni
elative typestäni typistäni
illative typpeeni typpiini
adessive typelläni typilläni
ablative typeltäni typiltäni
allative typelleni typilleni
essive typpenäni typpinäni
translative typekseni typikseni
instructive — —
abessive typettäni typittäni
comitative — typpineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative typpesi typpesi
accusative nom. typpesi typpesi
gen. typpesi
genitive typpesi typpiesi
partitive typpeäsi typpiäsi
inessive typessäsi typissäsi
elative typestäsi typistäsi
illative typpeesi typpiisi
adessive typelläsi typilläsi
ablative typeltäsi typiltäsi
allative typellesi typillesi
essive typpenäsi typpinäsi
translative typeksesi typiksesi
instructive — —
abessive typettäsi typittäsi
comitative — typpinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative typpemme typpemme
accusative nom. typpemme typpemme
gen. typpemme
genitive typpemme typpiemme
partitive typpeämme typpiämme
inessive typessämme typissämme
elative typestämme typistämme
illative typpeemme typpiimme
adessive typellämme typillämme
ablative typeltämme typiltämme
allative typellemme typillemme
essive typpenämme typpinämme
translative typeksemme typiksemme
instructive — —
abessive typettämme typittämme
comitative — typpinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative typpenne typpenne
accusative nom. typpenne typpenne
gen. typpenne
genitive typpenne typpienne
partitive typpeänne typpiänne
inessive typessänne typissänne
elative typestänne typistänne
illative typpeenne typpiinne
adessive typellänne typillänne
ablative typeltänne typiltänne
allative typellenne typillenne
essive typpenänne typpinänne
translative typeksenne typiksenne
instructive — —
abessive typettänne typittänne
comitative — typpinenne
third-person possessor
singular plural
nominative typpensä typpensä
accusative nom. typpensä typpensä
gen. typpensä
genitive typpensä typpiensä
partitive typpeään
typpeänsä		 typpiään
typpiänsä
inessive typessään
typessänsä		 typissään
typissänsä
elative typestään
typestänsä		 typistään
typistänsä
illative typpeensä typpiinsä
adessive typellään
typellänsä		 typillään
typillänsä
ablative typeltään
typeltänsä		 typiltään
typiltänsä
allative typelleen
typellensä		 typilleen
typillensä
essive typpenään
typpenänsä		 typpinään
typpinänsä
translative typekseen
typeksensä		 typikseen
typiksensä
instructive — —
abessive typettään
typettänsä		 typittään
typittänsä
comitative — typpineen
typpinensä

Derived terms
compounds

Icelandic

Alternative forms

Etymology

From Middle Low German tipp and ultimately related to a diminutive of Proto-Germanic *tuppaz (“top”).[1] Related to Danish and English tip.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈtʰɪhpɪ/
  • Rhymes: -ɪhpɪ

Noun

typpi n (genitive singular typpis, nominative plural typpi)

  1. penis
    Synonyms: see Thesaurus:typpi
  2. a (small) protruding pin

Declension
declension of typpi
n-s singular plural
indefinite definite indefinite definite
nominative typpi typpið typpi typpin
accusative typpi typpið typpi typpin
dative typpi typpinu typpum typpunum
genitive typpis typpisins typpa typpanna

Synonyms

Derived terms
  • vörðutyppi

References
  1. “tip” in Den Danske Ordbog
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.