vihko

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *vihko (“bundle”), borrowed from Proto-Germanic *wiskō, *wiskaz (“bundle of hay”).

Pronunciation

IPA^(key): /ˈʋihko/, [ˈʋiçko̞]
Rhymes: -ihko
Syllabification^(key): vih‧ko

Noun

vihko

notebook
block (set of sheets joined together)
(archaic) bundle, bunch

Declension

Inflection of vihko (Kotus type 1*D/valo, k-∅ gradation)
nominative		vihko	vihot
genitive		vihon	vihkojen
partitive		vihkoa	vihkoja
illative		vihkoon	vihkoihin
		singular	plural
nominative		vihko	vihot
accusative	nom.	vihko	vihot
accusative	gen.	vihon	vihot
genitive		vihon	vihkojen
partitive		vihkoa	vihkoja
inessive		vihossa	vihoissa
elative		vihosta	vihoista
illative		vihkoon	vihkoihin
adessive		viholla	vihoilla
ablative		viholta	vihoilta
allative		viholle	vihoille
essive		vihkona	vihkoina
translative		vihoksi	vihoiksi
instructive		—	vihoin
abessive		vihotta	vihoitta
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of vihko (type valo)

first-person singular possessor
		singular	plural
nominative		vihkoni	vihkoni
accusative	nom.	vihkoni	vihkoni
accusative	gen.	vihkoni	vihkoni
genitive		vihkoni	vihkojeni
partitive		vihkoani	vihkojani
inessive		vihossani	vihoissani
elative		vihostani	vihoistani
illative		vihkooni	vihkoihini
adessive		vihollani	vihoillani
ablative		viholtani	vihoiltani
allative		viholleni	vihoilleni
essive		vihkonani	vihkoinani
translative		vihokseni	vihoikseni
instructive		—	—
abessive		vihottani	vihoittani
comitative		—	vihkoineni

second-person singular possessor
		singular	plural
nominative		vihkosi	vihkosi
accusative	nom.	vihkosi	vihkosi
accusative	gen.	vihkosi	vihkosi
genitive		vihkosi	vihkojesi
partitive		vihkoasi	vihkojasi
inessive		vihossasi	vihoissasi
elative		vihostasi	vihoistasi
illative		vihkoosi	vihkoihisi
adessive		vihollasi	vihoillasi
ablative		viholtasi	vihoiltasi
allative		vihollesi	vihoillesi
essive		vihkonasi	vihkoinasi
translative		vihoksesi	vihoiksesi
instructive		—	—
abessive		vihottasi	vihoittasi
comitative		—	vihkoinesi

first-person plural possessor
		singular	plural
nominative		vihkomme	vihkomme
accusative	nom.	vihkomme	vihkomme
accusative	gen.	vihkomme	vihkomme
genitive		vihkomme	vihkojemme
partitive		vihkoamme	vihkojamme
inessive		vihossamme	vihoissamme
elative		vihostamme	vihoistamme
illative		vihkoomme	vihkoihimme
adessive		vihollamme	vihoillamme
ablative		viholtamme	vihoiltamme
allative		vihollemme	vihoillemme
essive		vihkonamme	vihkoinamme
translative		vihoksemme	vihoiksemme
instructive		—	—
abessive		vihottamme	vihoittamme
comitative		—	vihkoinemme

second-person plural possessor
		singular	plural
nominative		vihkonne	vihkonne
accusative	nom.	vihkonne	vihkonne
accusative	gen.	vihkonne	vihkonne
genitive		vihkonne	vihkojenne
partitive		vihkoanne	vihkojanne
inessive		vihossanne	vihoissanne
elative		vihostanne	vihoistanne
illative		vihkoonne	vihkoihinne
adessive		vihollanne	vihoillanne
ablative		viholtanne	vihoiltanne
allative		vihollenne	vihoillenne
essive		vihkonanne	vihkoinanne
translative		vihoksenne	vihoiksenne
instructive		—	—
abessive		vihottanne	vihoittanne
comitative		—	vihkoinenne

third-person possessor
		singular	plural
nominative		vihkonsa	vihkonsa
accusative	nom.	vihkonsa	vihkonsa
accusative	gen.	vihkonsa	vihkonsa
genitive		vihkonsa	vihkojensa
partitive		vihkoaan vihkoansa	vihkojaan vihkojansa
inessive		vihossaan vihossansa	vihoissaan vihoissansa
elative		vihostaan vihostansa	vihoistaan vihoistansa
illative		vihkoonsa	vihkoihinsa
adessive		vihollaan vihollansa	vihoillaan vihoillansa
ablative		viholtaan viholtansa	vihoiltaan vihoiltansa
allative		viholleen vihollensa	vihoilleen vihoillensa
essive		vihkonaan vihkonansa	vihkoinaan vihkoinansa
translative		vihokseen vihoksensa	vihoikseen vihoiksensa
instructive		—	—
abessive		vihottaan vihottansa	vihoittaan vihoittansa
comitative		—	vihkoineen vihkoinensa

Inflection of vihko (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative		vihko	vihkot
genitive		vihkon	vihkojen
partitive		vihkoa	vihkoja
illative		vihkoon	vihkoihin
		singular	plural
nominative		vihko	vihkot
accusative	nom.	vihko	vihkot
accusative	gen.	vihkon	vihkot
genitive		vihkon	vihkojen
partitive		vihkoa	vihkoja
inessive		vihkossa	vihkoissa
elative		vihkosta	vihkoista
illative		vihkoon	vihkoihin
adessive		vihkolla	vihkoilla
ablative		vihkolta	vihkoilta
allative		vihkolle	vihkoille
essive		vihkona	vihkoina
translative		vihkoksi	vihkoiksi
instructive		—	vihkoin
abessive		vihkotta	vihkoitta
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of vihko (type valo)

first-person singular possessor
		singular	plural
nominative		vihkoni	vihkoni
accusative	nom.	vihkoni	vihkoni
accusative	gen.	vihkoni	vihkoni
genitive		vihkoni	vihkojeni
partitive		vihkoani	vihkojani
inessive		vihkossani	vihkoissani
elative		vihkostani	vihkoistani
illative		vihkooni	vihkoihini
adessive		vihkollani	vihkoillani
ablative		vihkoltani	vihkoiltani
allative		vihkolleni	vihkoilleni
essive		vihkonani	vihkoinani
translative		vihkokseni	vihkoikseni
instructive		—	—
abessive		vihkottani	vihkoittani
comitative		—	vihkoineni

second-person singular possessor
		singular	plural
nominative		vihkosi	vihkosi
accusative	nom.	vihkosi	vihkosi
accusative	gen.	vihkosi	vihkosi
genitive		vihkosi	vihkojesi
partitive		vihkoasi	vihkojasi
inessive		vihkossasi	vihkoissasi
elative		vihkostasi	vihkoistasi
illative		vihkoosi	vihkoihisi
adessive		vihkollasi	vihkoillasi
ablative		vihkoltasi	vihkoiltasi
allative		vihkollesi	vihkoillesi
essive		vihkonasi	vihkoinasi
translative		vihkoksesi	vihkoiksesi
instructive		—	—
abessive		vihkottasi	vihkoittasi
comitative		—	vihkoinesi

first-person plural possessor
		singular	plural
nominative		vihkomme	vihkomme
accusative	nom.	vihkomme	vihkomme
accusative	gen.	vihkomme	vihkomme
genitive		vihkomme	vihkojemme
partitive		vihkoamme	vihkojamme
inessive		vihkossamme	vihkoissamme
elative		vihkostamme	vihkoistamme
illative		vihkoomme	vihkoihimme
adessive		vihkollamme	vihkoillamme
ablative		vihkoltamme	vihkoiltamme
allative		vihkollemme	vihkoillemme
essive		vihkonamme	vihkoinamme
translative		vihkoksemme	vihkoiksemme
instructive		—	—
abessive		vihkottamme	vihkoittamme
comitative		—	vihkoinemme

second-person plural possessor
		singular	plural
nominative		vihkonne	vihkonne
accusative	nom.	vihkonne	vihkonne
accusative	gen.	vihkonne	vihkonne
genitive		vihkonne	vihkojenne
partitive		vihkoanne	vihkojanne
inessive		vihkossanne	vihkoissanne
elative		vihkostanne	vihkoistanne
illative		vihkoonne	vihkoihinne
adessive		vihkollanne	vihkoillanne
ablative		vihkoltanne	vihkoiltanne
allative		vihkollenne	vihkoillenne
essive		vihkonanne	vihkoinanne
translative		vihkoksenne	vihkoiksenne
instructive		—	—
abessive		vihkottanne	vihkoittanne
comitative		—	vihkoinenne

third-person possessor
		singular	plural
nominative		vihkonsa	vihkonsa
accusative	nom.	vihkonsa	vihkonsa
accusative	gen.	vihkonsa	vihkonsa
genitive		vihkonsa	vihkojensa
partitive		vihkoaan vihkoansa	vihkojaan vihkojansa
inessive		vihkossaan vihkossansa	vihkoissaan vihkoissansa
elative		vihkostaan vihkostansa	vihkoistaan vihkoistansa
illative		vihkoonsa	vihkoihinsa
adessive		vihkollaan vihkollansa	vihkoillaan vihkoillansa
ablative		vihkoltaan vihkoltansa	vihkoiltaan vihkoiltansa
allative		vihkolleen vihkollensa	vihkoilleen vihkoillensa
essive		vihkonaan vihkonansa	vihkoinaan vihkoinansa
translative		vihkokseen vihkoksensa	vihkoikseen vihkoiksensa
instructive		—	—
abessive		vihkottaan vihkottansa	vihkoittaan vihkoittansa
comitative		—	vihkoineen vihkoinensa

Anagrams

vohki

Ingrian

Vihko (1).

Etymology

From Proto-Finnic *vihko. Cognates include Finnish vihko and Estonian vihk.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋihko/, [ˈʋixkŏ̞̥]

(Soikkola) IPA^(key): /ˈʋihko/, [ˈʋixko̞]

Rhymes: -ihko

Hyphenation: vih‧ko

Noun

vihko

loofah (bathing tool)
bundle, sheaf (of grain)

Declension

Declension of vihko (type 4/koivu, k- gradation)
	singular	plural
nominative	vihko	vihot
genitive	vihon	vihkoin, vihkoloin
partitive	vihkoa	vihkoja, vihkoloja
illative	vihkoo	vihkoi, vihkoloihe
inessive	vihos	vihkois, vihkolois
elative	vihost	vihkoist, vihkoloist
allative	viholle	vihkoille, vihkoloille
adessive	vihol	vihkoil, vihkoloil
ablative	viholt	vihkoilt, vihkoloilt
translative	vihoks	vihkoiks, vihkoloiks
essive	vihkonna, vihkoon	vihkoinna, vihkoloinna, vihkoin, vihkoloin
exessive¹⁾	vihkont	vihkoint, vihkoloint
¹⁾ obsolete ^) the accusative* corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) ^) the comitative** is formed by adding the suffix -ka^? or -kä^? to the genitive.

Synonyms

(sheaf): lyhe

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 665

Votic

Etymology

From Proto-Finnic *vihko.

Pronunciation

(Luutsa, Liivtšülä) IPA^(key): /ˈvihko/, [ˈvixko]
Rhymes: -ihko
Hyphenation: vih‧ko

Noun

vihko

bundle, sheaf (of grain, flax)

Inflection

Declension of vihko (type II/võrkko, hk-hg gradation)
	singular	plural
nominative	vihko	vihgod
genitive	vihgo	vihkoje, vihkojõ, vihkoi
partitive	vihkoa	vihkoitõ, vihkoi
illative	vihko, vihkosõ	vihkoje, vihkojõ, vihkoisõ
inessive	vihgoz	vihkoiz
elative	vihgossõ	vihkoissõ
allative	vihgolõ	vihkoilõ
adessive	vihgollõ	vihkoillõ
ablative	vihgoltõ	vihkoiltõ
translative	vihgossi	vihkoissi
^) the accusative* corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) ^) the terminative** is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative or the genitive. ^*) the comitative** is formed by adding the suffix -ka to the genitive.

References

V. Hallap, E. Adler, S. Grünberg, M. Leppik (2012), “vihko”, in Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language], 2 edition, Tallinn

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.