voittaa

²⁾ Usually with a possessive suffix (active only).
³⁾ Usually with a possessive suffix. Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix or the third infinitives.
⁴⁾ Identical in form to the -minen verbal nouns, but used differently (more details).

3rd

inessive

voittamassa

—

elative

voittamasta

—

illative

voittamaan

—

adessive

voittamalla

—

abessive

voittamatta

—

instructive

voittaman

voitettaman

4th⁴

nominative

voittaminen

partitive

voittamista

5th¹

Possessive forms
Person	sing.	plur.
1st	voittamaisillani	voittamaisillamme
2nd	voittamaisillasi	voittamaisillanne
3rd	voittamaisillaan voittamaisillansa

Derived terms

adjectives: voittamaton
nouns: voittaja, voitto

Anagrams

aitovat

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *voittadak. Cognates include Finnish voittaa and Estonian võita.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋoi̯tːɑː/, [ˈʋo̞i̯tːɑ]

(Soikkola) IPA^(key): /ˈʋoi̯tːɑː/, [ˈʋo̞i̯tːɑː]

Rhymes: -oi̯tːɑː

Hyphenation: voit‧taa

Verb

voittaa

(intransitive) to win
(transitive) to conquer
- 1937, V. A. Tetjurev, N. I. Molotsova, transl., Loonnontiito (ensimäin osa): oppikirja alkușkoulun kolmatta klaassaa vart, Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:
  Sitä on tarvis i sitä vart, jot tiitää, kuin inmihiin omal tööl voittaa loontoa i polzuittaa sitä itsen hyväks.
  It is also necessary for knowing how the human with his own work conquers the nature and uses it for his own good.

Conjugation

Conjugation of voittaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	voitan	en voita	1st singular	oon voittant, oon voittanut	en oo voittant, en oo voittanut
2nd singular	voitat	et voita	2nd singular	oot voittant, oot voittanut	et oo voittant, et oo voittanut
3rd singular	voittaa	ei voita	3rd singular	ono voittant, ono voittanut	ei oo voittant, ei oo voittanut
1st plural	voitamma	emmä voita	1st plural	oomma voittanneet	emmä oo voittanneet
2nd plural	voitatta	että voita	2nd plural	ootta voittanneet	että oo voittanneet
3rd plural	voittaat¹⁾, voittavat²⁾, voitetaa	evät voita	3rd plural	ovat voittanneet	evät oo voittanneet
impersonal	voitetaa	ei voiteta	impersonal	ono voitettu	ei oo voitettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	voitin	en voittant, en voittanut	1st singular	olin voittant, olin voittanut	en olt voittant, en olt voittanut
2nd singular	voitit	et voittant, et voittanut	2nd singular	olit voittant, olit voittanut	et olt voittant, et olt voittanut
3rd singular	voitti	ei voittant, ei voittanut	3rd singular	oli voittant, oli voittanut	ei olt voittant, ei olt voittanut
1st plural	voitimma	emmä voittanneet	1st plural	olimma voittanneet	emmä olleet voittanneet
2nd plural	voititta	että voittanneet	2nd plural	olitta voittanneet	että olleet voittanneet
3rd plural	voittiit¹⁾, voittivat²⁾, voitettii	evät voittanneet	3rd plural	olivat voittanneet	evät olleet voittanneet
impersonal	voitettii	ei voitettu	impersonal	oli voitettu	ei olt voitettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	voittaisin	en voittais	1st singular	olisin voittant, olisin voittanut	en olis voittant, en olis voittanut
2nd singular	voittaisit, voittaist¹⁾	et voittais	2nd singular	olisit voittant, olisit voittanut	et olis voittant, et olis voittanut
3rd singular	voittais	ei voittais	3rd singular	olis voittant, olis voittanut	ei olis voittant, ei olis voittanut
1st plural	voittaisimma	emmä voittais	1st plural	olisimma voittanneet	emmä olis voittanneet
2nd plural	voittaisitta	että voittais	2nd plural	olisitta voittanneet	että olis voittanneet
3rd plural	voittaisiit¹⁾, voittaisivat²⁾, voitettais	evät voittais	3rd plural	olisivat voittanneet	evät olis voittanneet
impersonal	voitettais	ei voitettais	impersonal	olis voitettu	ei olis voitettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	voita	elä voita	2nd singular	oo voittant, oo voittanut	elä oo voittant, elä oo voittanut
3rd singular	voittakoo	elköö voittako	3rd singular	olkoo voittant, olkoo voittanut	elköö olko voittant, elköö olko voittanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	voittakaa	elkää voittako	2nd plural	olkaa voittanneet	elkää olko voittanneet
3rd plural	voittakoot	elkööt voittako	3rd plural	olkoot voittanneet	elkööt olko voittanneet
impersonal	voitettakkoo	elköö voitettako	impersonal	olkoo voitettu	elköö olko voitettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	voittanen	en voittane
2nd singular	voittanet	et voittane
3rd singular	voittanoo	ei voittane
1st plural	voittanemma	emmä voittane
2nd plural	voittanetta	että voittane
3rd plural	voittanoot	evät voittane
impersonal	voitettannoo	ei voitettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		voittaa	present	voittava	voitettava
2nd	inessive	voittajees	past	voittant, voittanut	voitettu
2nd	instructive	voittaen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (voittakaa) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative, or -kse* to the potential. ^**) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	voittamaa
	inessive	voittamaas
	elative	voittamast
	abessive	voittamata
4th	nominative	voittamiin
	partitive	voittamista, voittamist

Derived terms

voitto

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 677

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.